International Championships, Lontoo 17.-19.11.2017

Alueella tiedotetaan tulevista turnauksista ja keskustellaan jo käydyistä turnauksista mm. turnausraporttien muodossa.

Valvojat: R0xu, Play! Pokémon -järjestäjät

International Championships, Lontoo 17.-19.11.2017

ViestiKirjoittaja Ciel Phantomhive » 22.11.2017 00:50

Olin siis Lontoossa pelaamassa International Championships -kisoissa. Olin aikavälillä 15.11.-20.11.2017, mutta kisat olivat perjantaista sunnuntaihin. Tästä kai tulee melkoinen romaani! Pyydän etukäteen anteeksi pituutta, ja sitä, etten ole hirveän hyvä kirjoittaja. Kirjoitan preesensissä ja omasta näkökulmastani, joten jotain on voinut jäädä pois tai muistan väärin tai ehkä korostan outoa yksityiskohtaa. Ja myös anteeksi typot, oikoluen joskus myöhemmin! (Not really!) :P

Keskiviikko 15.11.

Saavuin keskiviikkona Helsinki-Vantaalle valmiina tapaamaan toiset samalla lennolla lähtijät, joita olivat Mauri, Tony, Julle ja Robin. Kaikki menee hyvin lentokentällä, ja kone suuntaa kohti Lontoon Gatwickiä.

Gatwickillä ostamme junaliput Greenwichin asemalle. Junaa pitää vaihtaa pari kertaa, ja kysyä paikallisten juna-asemien henkilökunnalta apua. Lontoon junista kuuluu varmaan joka aseman kohdalla ’’please mind the gap’’ - onkohan paikallisista hauskaakin pitää tuollaisia rakoja junan ja asemalaiturin välissä? Perillä eroamme Robinista, joka lähtee oman hotellinsa jälijtykseen. Jäämme siis nelisteen.

Asemalle päästyämme lähdemme kävelemään hotelille, ja ilokseni huomaan: ’’Täällähän on vielä lehdet puissa! Ja tuolla on ruusuja!’’ Lontoossa itseasiassa on jopa kohtalaisen lämmin, noin kymmenisen astetta ja reippaasti kävellessä ei ehtinyt palella. Väsymys kuitenkin jo painaa hieman, eikä toki siinä vaiheessa enemmän, kun saan tietää, että olemme kävelleet pari kilometriä VÄÄRÄÄN SUUNTAAN. Sitä toki sattuu, ja löydämme kuin löydämmekin oikean reitin, ja hotelli siintää jo näkyvissä. Neljänkymmenen minuutin kävelyn jälkeen saamme huoneemme, ja lähdemme ensimmäiseen kerrokseen katsomaan huonettamme ja dumppaamaan raskaat kantamuksemme. Huoneen ovea avatessa mieleen syntyy parin sekunnin paniikki mielessäni: ’’Eikai ne ole parisänkyjä?! Pliis, älkää olko, se olisi hyvin kiusallista!’’, mutta sisään astuessani huokaan mielessäni taas ’’Taivaan kiitos, jokaiselle oma!’’, ja pedinvaltaus alkakoon. Otin ovea lähinnä olevan sängyn itselleni. Lepäämme matkarasitusta pois noin kymmenen-viisitoista minuuttia, kunnes olemme yhtä mieltä syömisen tarpeesta. Lähdemme käymään kaupassa ja etsimään lähistöltä jotain ruokapaikkaa. Näemme kebabillan ja suntaamme sisään ostamaan mätöt. Taivas, nugetit ja ranskikset on hyviä pitkän kävelyn jälkeen. Otamme ateriat mukaan huoneeseemme ja ruuan jälkeen on aika käydä nukkumaan.

Torstai 16.11.

Aamulla herään hämärässä huoneessa. Oli hankala nukkua, heräilin yöllä, ehkä liikenteen melun takia tai vain matkarasituksen tai ehkä molempien. Pian silmät avattuani kuulen Jullen äänen ’’Tessa, pelataanko mirroria?’’ Olen valmis jo heti aamusta pelaamaan, joten Volcanion-pakat esiin ja minun sängylle pelaamaan. Parin mirrorin jälkeen ja tyylikkäästi turpaan ottaneena kaikki alkavat koota ja parannella pakkojaan.

Sen jälkeen alkaa minun ja Maurin aamuinen adapterinmetsästys nurkilta. Tarvitselle adapterin, koska britit eivät käytä samaa pistoketta kuin me täällä mantereella. Outoa sakkia. Ensin suunnistamme tietämättämme oikeaan suuntaan, ja käymme kiinalaisessa marketissa. Sitten lähdemme hotellillemme päin, ja katsomme läheisestä kioskista. Ei tärppää. Kioskin nainen ohjaa meidät ottamaan bussin ja pari-kolme pysäkkiä siihen suntaan, mistä tulimme. Ostamme Oyster-kortit ja hyppääme ensimmäiseen sattumanvaraiseen bussiin, ja toivomme, ettemme joudu Huitsin Nevadaan.

Kuin ihmeen kaupalla löydämme elekrtoniikka- ja remonttikaupan, sellaisen vähän samaa tyyliä kuin meidän isot vastaavat. Adapterin löydön ja hotellille paluun jälkeen Tony tilaa meille uberin, ja suuntaamme kohti ExCeL Centreä. Paikkaa, jossa tänä iltana ilmoittaudutaan ja huomenna aloitetaan pelaamaan. Katselen auton ikkunasta maisemia ja ihmettelen toooodella pitkää tunnelia, joka ilmisesti alittaa Thames-joen. Jännittävää! Perillä Excelissä meitä odottavat muut pelaajat, jotka harjoittelevat pakoillaan. Itsekin pelaan pari peliä, jonka jälkeen lähden kiertämään Exceliä. Kierrän läpi ylä- ja alakerran, ja toisinaan mietin, olenko yleisölle sallituissa tiloissa. Mutta voinhan aina sanoa, että eksyin ja pyytää anteeksi. Tuskin kukaan pahasti suuttuu?

Illemmalla menemme isolla porukalla läheiseen ravintolaan syömään. Itse en ole kovin nälkäinen, joten tilaan vain jälkiruokalistalta tiramisun ja syön onnellisena sen. Syömisen jälkeen palaamme taas taas sisään kisahalliin, jossa pian alkaisi ilmoittautuminen. Ensin vielä pari peliä Villen Gardevoiria vastaan, kunnes H-hetki koittaa. Nyt jännittää, en muista POP ID:täni ulkoa! Yhdistän onneksi puhelimeni Excelin ilmaiseen wi-fiin (thank god for free wi-fi!) ja kaivan sähköpostini esille, jossa onneksi komeilee numerosarjani. Vuoroni tullessa menen pöydän ääressä istuvan miehen luokse, ja sanon ’’Hello!’’ ja sanon nimeni ja näytän tunnukseni. Hän näppäilee sen pädiinsä, ja löytää minut ilmoittautuneista ja saan itse täpätä itseni sisään turnaukseen! Nyt olen virallisesti osa tätä kaikkea! Sen jälkeen minut ohjataan osallistumispalkintojenhakujonoon, ja saan Play! Pokémon -paperikassin, ja siihen vielä pinssin ja promokorttina Ultra Ballin ja pari paperia! Huippujännää!
Pian löydän muut ja alamme tutkia uteliana kassin sisältöä. Vau! Pelimatto! Vau! Suojia! Vautsi, lippis! Vau, sitä sun tätä! Kaikkea!

Ilmoittautumisen jälkeen Tony tilaa meille uberin, ja suuntamme hotellille nukkumaan. Resleevaan korttini uusiin, hienoihin, kassista saatuihin suojiin, koska Robinilta saadut eivät ehkä käy niiden kuluneisuuden vuoksi. Ja nyt olen valmis huomiseen! Tai siis olisin, ellen olisi luvannut Tonylle ja Jullelle sänkyäni lainaksi korttipelialustaksi suihkuni ajaksi… :P

Perjantai 17.11.

Herätys ajoissa, nousen väysneenä, mutta odottavaisena tähän ensimmäiseen kisapäivään. Aamutoimet ja vaatteidenvaihto check! ’’Muistakaa ottaa nää competitor-badget mukaan!’’, muistutan vielä ennen oven sulkemista. Sitten pihalle uberia tilaamaan.

Matka kisapaikalle taittuu ja perillä tulee pieni paniikki, kun Julle kertoo unohtaneensa badgensa. O___O Ei voi olla totta! Infoon vaan kysymään uutta, ja mietin, pitääköhän luopua omastani paremman pelaajan vuoksi… Onneksi asia järjestyy, ja hän saa uuden. Asia kunnossa siis.

Pian alkaakin jo Player meeting, ja saamme ensimmäisen vastustajamme. Vastassani on ystävällinen miespelaaja, joka ei ole pelannut kuin puolisen vuotta kuulemma. Kerron itsestäni ja siitä, että olemme siis suunilleen saman verran pelanneet, aloitin itsekin vasta tänä talvena. Tervetuliaisseremonia alkoi, ja pian sai alkaa pelaamaan. Heitin jännityksen menemään ja päätin rentoutua ja pitää hauskaa. Olen tullut tänne asti pelaamaan pokemonia ja nauttimaan siitä, joten aion todellakin nauttia joka hetkestä ja oppia uusia asioita pelistä.

Pelit:
Tämä mukava mies kääntää aloituskorttinsa, joka on pikku-Volca, ja mietin, että ohoh, mirror heti ekaksi. Mutta tätähän me Jullen kanssa treenattiin pitkään.
(Muistaakseni) mies voittaa ekan pelin, ja minä voitan tokan. Kolmannessa pelissä minulla on penkillä pokemoneja, edessä pikku-Volca, joka knokataan tällä vuorolla, ja Volca EX:lläni on 2 enua kiinni. Vastustajani hakee Ultra Balille Lele GX:n ja alan jo huolestua. Jos hän äkkää hakea Guzman, peli on osaltani ohitse. Mutta vastustajani misplayjaa ja hakeekin Sycamoren ja diskii kätensä. Hänen vuoronsa ollessa ohitse, kerroin, että jos hän olisi hakenut Guzman, ja guzmannut Volca EX:n eteen, ottanut iste float stone Turton ja peruuttanut sillä takaisin penkille, hän olisi todennäköisesti voittanut, koska en olisi pystynyt/ehtinyt lataamaan mitään muuta pokeani tarpeeksi ajoissa. Tästä tilanteesta selvinneenä guzmaan itse hänen pokemoninsa ja kerään kaksi vikaa prizea ja voitan. Helpotus! Kiitän vastustajaa ja toivotan hänelle onnea tuelviin peleihin, ja todella toivon, että hänellä menisi hyvin, hän oli niin mukava minulle. :)

Tilanne 1-0-0

Seuraava vastustaja. Käännämme kortit ja sieltä tulee Froakie. O-ou, ajattelen. Ei hitsi. Sen kummempia enempää selittelemättä voinette ymmärtää tilanteeni. 1-1-0.

Matsissa numero kolme saan vastaani Gardevoirin. No, olihan se vain ajan kysymys milloin saan vastaani metan pelatuimman deckin. Peli ei mene hirveän hyvin minun osaltani, ja häviän. 1-2-0.

Neljäs peli menee aika pitkälti samaa rataa. Kauhea deja vu. Häviän taas Gardelle. 1-3-0. Pahus vieköön. Ei saa luovuttaa. Eikä masentua. Matseja on vielä jäljellä.

Viides matsi vie minut melko kaukaiseen pöytään. Taas Gardevoir, eikä. Tässä tosin erona oli että hänellä on Sylveon GX ja Tapu Koko promo. Vastustajani on mukavan oloinen nuorukainen, ja kun hän kääntää aloituksessa Eeveensä, kiljun sisäisesti, koska tiedän, mitä tuleman pitää. Niinpä niin.
Taas Gadevoir/Sylveon. Voitan ekan matsin, koska jotenkin vastustajan decki ei vaikuta täysin tyypilliseltä Gardelta. Hänellä on Skylaa ja professor’s letteriä, mutta jotenkin tuntuu, ettei hän saa tarpeeksi ajoissa Gardeja ja energioita pöytään. Tämän huomattuani uskallan guzmata Kirliat ja Raltsit ja lopuksi itse pääjehun. Voitin ekan. Tokassa pelissä vastustajallani menee paremmin, olemme prizejen osalta tilanteessa 2-1 hänen edukseen. En voi edellisen knock outin jälkeen muuta, kuin promoottaa yhdellä enulla ladatun Salazzle GX:n eteen. Lasken enut pelissä ja diskissä. 14. Pelaan viittätoista. Sitten nopsaan pakan korttien lasku. Niitä on 8, kädessäni on sycamore, ff belt ja choice band. Koska Salazzlellani on jo choice band kiinni, liitän beltin kädestäni orangurulle, jolla ei vielä ole toolia, käytän instructin, heitän sycan ja choicen ja nostetun kortin diskiin ja myönnän vastustusajalleni, että jos vika prizeni on enu, häviän tämän. Nostan pakkani seitsämän vikaa korttia ja heitän energian pöytään. Vastustajani vielä nopsaan laskee, että nostin oikein, ja myöntää voittoni ja kehuu peliäni. Kiitän, ja sanon, että sain oppini tosi hyvältä pelaajalta, ja myönnettäköön että mukana oli myös tuuria. Toivotan hänellekin sydämestäni onnea vielä tuleviin matseihin. Tilanteeni näyttää hyvältä, 2-3-0.

Matsi 6: odotan vastustajani saapuvan pian. Ei ketään. Aloitusmerkki käy ja muut vieressäni aloittavat. Odotan, kunnes judge kulkee ohitseni ja kysyn, odotanko vielä vähän. Pienen hetken jälkeen naisjudge sanoo, että jos viiden minuutin päästä vastustajani ei saavu, saan ykköspelistä voiton. Ja jos kymmenen minuutin jälkeenkään hän ei saavu, voitan toisenkin pelin, eli käytännössä tämän matsin kokonaan. Kiva, ilmainen voitto tällä kierroksella, mutta olisin mielelläni pelannutkin. En kuitenkaan valita, vaan lähden hyödyntämään lopun ajan fiksusti ja käyn vessassa ja salaattibaarissa. 3-3-0.

Seistämäs ottelelu. GARDEVOIR-SYLVEON! KAMOON HYVÄ HERRASVÄKI! Taas pieni sisäinen kiljunta, ja häviän aika nopeasti ekan pelin kun vastustajani saa Volca EX:ni alas. Toisessa pelissä vastaustani scuuppaa, koska ei saa set upattua tarpeeksi nopeasti ja guzmailen ja hakkaan Raltsit alas. Kolmannen pelin voitan jotenkin ihmeen kaupalla pienten oikein laskettujen tilanteiden jälkeen. Vastustajani ei vaikuta olevansa kauhean mielissään, mutta laittaa nimensä liuskaan, mutta mitäpä minä siitä välitän, koska voitin! 4-3-0.

Kahdeksas matsi. Luulin ensin, että vastustajani pelaa Zoroark-jotainmuutakuingardevoiria, joka myöhemmin kuitenkin paljastui Gardevoir-Zoroarkiksi. Kumpikin voitti yhden pelin ja kolmas jäi ratkaisematta, kun aika huudettiin ja kolmannen kierroksen jälkeen emme saaneet voittajaa. 4-3-1.

Päivän viimeiseen otteluun saavun väsyneenä. En jaksa edes yllättyä enää mistään. Tämä vaikuttaa aluksi mirrorilta, mutta vastustaja saa ekalla vuorollaan Ho-Oh’lle Kiawen. Ei paineita! O__o’
Väsymys taisi vaikuttaa peliini, sillä yhden kerran meinasin hyökätä ilman enerrgiaa, mutta vastustaja huomsi sen. Anteeksi, en tehnyt sitä tahallani, olin vain niin väsynyt, etten huomannut. Vastustaja pelaai ihan hyvin jopa ja voittaa. Pelini päättyy 4-4-1.

Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin tyytyväinen, mielestäni hirmu hyvin ekakertalaiselta ja muutkin Suomitiimissä olivat samaa mieltä. Tuli hyvä mieli omasta ja muiden tuloksista, ja ennen kaikkea siitä, että olin nauttinut tästä kokemuksesta ja uskaltanut tehdä sen. Niin ihanaa! Mutta mikä kuulostaisi vielä paremmalta?
RUOKAA! Päivän paras ehdotus! Kokoonumme yhteen ja meitä on tosi iso porukka buffetissa. Koin hieman, että rahani menivät ehkä pikkuisen enemmän hukkaan kuin muiden, minun kokoiseni nuori nainen ei jaksa syödä yhtä paljon kuin miehet ympärilläni, mutta päätin jättää murehtimisen toiseen kertaan ja nauttia siitä tilanteesta ja heittää läppää muiden kanssa. :)

Perjantaista olin myös hirmu iloinen Eemelin ja Juhon puolesta, jotka pääsivät day 2:een! Kaikki me muut putosimme, mutta voimme olla tyytyväisiä toveriemme puolesta.
Sitten taas uberilla hotelille, pelitestausta ja nukkumaan. Toivottavasti lauantaikin toisi kivoja asioita tullessaan.

Lauantai 18.11.

Edellinen päivä oli raskas, joten en jaksanut edellisenä iltana panostaa deckilistaan. Tänään olisi League Cup, joten se kuitenkin täytyy olla. Pakka olisi aika suht koht sama kuin eilen. Laiskuus ja käytännöllisyys kunniaan ja deckilistaa tekemään. Taas kerran olemme pian Excelillä. Pelit alkakoon!

Eka peli on erään tytön Vikabulua vastaan. Häviö, sitten donkkausvoitto minulle ja sitten ajalle ja ajan jälkeen vikalla kierroksella tyttö voittaa, koska hänellä on enut pakassa, jotka hän saa Tapu Bululle. Tapu Bulu ohkottaa choice bandin kanssa Volcanion EX:ni. Autsis. 0-1-0.

Toinen peli on jännittävää Silvelly GX/Registeel-pakkaa vastaan. Vastustaja on hyvä pelaaja ja päätyy voittoon. Voin kuitenkin sanoa antaneeni hyvän vastuksen hänelle, en häpeä peliäni. 0-2-0.

Kolmas matsi on jotain jäätävää Raihu/Raichu GX-pakkaa vastaan. Mikään ei mene tuubiin vaan missaan kaikissa peleissä lähes kaikki elixirit. Kiitti tuhannesti. 0-3-0.

Tässä vaiheessa vaivaa nälkä ja kyrsiintyminen. Neljäs matsi on joku kundi ja sen Vikabulu. Häviän ekan matsin, ja alkaa tuntua jo niin pahalta henkisesti ja nälän takia, että päätän ilostuttaa ja skuupata ja antaa kaverilel ilmaisen voiton. Haluan vain ruokaa. On oikeasti niin nälkä.

Kerron järkkääjälle, että haluan dropata. Sen jälkeen fyysisten tarpeiden tyydyttäminen ja kivojen juttujen shoppailua, esimerkiksi Mimikyu-pehmolelu tarttuu mukaani. Päätän osallistua prelikkaan Jennin kanssa. Prelikassa on aina kivaa! Päiväni alkaa jo valaistua, vaikak häviänkin ensimmäisen pelin. Käyn tapaamassa muita ja näen Hermannin! Hermanni on mukava poika, ja vaihdamme iloisesti kuulumisia. Pelaan loput pelit loppuun ja päädyn tulokseen 1-3-0.

Prelikan jälkeen toisen pelaavat vielä League Cupissa, mutta minä ja Hermanni syöksymme katsomaan streemiä isolta screeniltä, jossa Eemeli pelaa. Kannustamme huippuna Eemeliä, joka pelasi Tordia vastaan, olin jossain määrin täysin varma, että ihan saletisti Eemeli kuuli meidät jopa niiden kuulokkeiden läpi! :D (Sori!) Eemeli kuitenkin valitettavasti hävisi, mutta hän pelasi hyvin ja olimme ylpeitä hänestä.
League Cupin jälkeen taas porukalla syömään. Nyt valitettavasti jakaanuimme kahteen porukkaan, toiset menivät italialaiseen ja toinen puoli hampparigrillipaikkaan. Splitti johtui siitä, että iltalialinen ravintola oli täyteen buukattu ja sinne olisi mahtunut vain seitsämän henkeä, mutta hampparipaikkaan ’’ei saa tuoda lapsia tähän aikaan’’, millä tarkoitettiin Hermannia, joten teimme kompromissiratkaisun ja nautimme joka tapauksessa illastamme.

Taas aluu hotelliin ja hotellissa avaamme ostamani boosterboksin, josta tulee monia mahtavia pulleja, kuten Kartana GX, Nihilego GX, hyper rare Guzzlord, Silvelly GX ja secret rare vesi-enu. Huonekaverini auttoivat urakassa, mutten olisi mennyt koko yö. :D

Sen jälkeen aloimme kasata expanded-deckejä seuraavan päivän expanded-kisaan. Sitten taas nukkumaan.

19.11.

Viimeinen kisapäivä! Valitettavasti emme kerkeä testaamaan deckejä, ja joudumme aika nopsaan lähtemään taas matkaan.

Pakkani voisi olla hyvä, jos tietäisin expandedin pelaamisesta jotain. Pakkani on Buzzwole/Lycanroc/ Regirock + pari techiä. Tiedän tästä formaatista vain turbodarkin ja night marchin. O__o

Alussa on hirveä hämmennys pöydistä, ensin menemme oikein, mutta sitten emme ja taas oikein ja sitten vaihtuu... Outoa. Ja pakkalistoja ei edes kerätty? Thanks. :D

Eka matsi on vastustajaltani yliajo. Pelaamme vain paras yhdestä. Tyyppi lataa Yveltalin täyten ja pelaa oikein ja voittaa. Auts. 0-1-0

Tokassa vastassani on Darkrai/Latios. Ihmettelen hieman outoa yhdistelmää, mutta voitan suht helposti. 1-1-0

Kolmas matsi on se yömarssi. Olisin ollut VS Seeker → Guzman päässä voitosta, mutta pakkani vähyydestä huolimatta en saanut VS Seekeriä. Hävisin. 1-2-0.

Neljännessä matsissa vastassa on Landorus EX/Golbat. Misplay omalla vuorolla antaa vastustajalleni täydellisen tilanteen ja hän voittaa. Olen tyhmä. 1-3-0.

Viidennessä matsissa hävisin taas. Nyt Turtonator/Volcalle. Nice. 1-4-0

Kuudennessa ottelussa misplay vikalla vuorolla. Voitto oli käsissäni mutta KUKA KÄSKI PELATA KORRINAN EIKÄ GUZMAA?! HALOO! 1-5-0. Sillä sain palkintolipukkeen, jolla ostan boosterin. Roskaa! :D

Seuraan Hermannin pelejä, hänellä vaikuttaa menevän hyvin tänään! Ainakin eilistä paremmin.
Hermanilla tosin pitää kiirettä, hänen lentonsa lähtee illalla, ja hänen pitäisi olla parin tunnin päästä jo lentoasemalla.
Alan voidan pahoin jossain kohtaa päivää, ja pelaan Jullen kanssa expanded-deckilläni hupipelejä. Olen hieman pahoinvoiva, mutta yritän nuattia parhaani mukaan tästäkin päivästä. Lähden seuraaman tcg-finaaleja joissa Tord pelaa. Luulen, että hän voittaa, ja niin voittaakin.

Shoppailen kivoja juttuja, kuten Umbreon-pehmolelun ja löydän tuolin, jossa voin hetken lepuuttaa jalkojani ja istua pois pahaa oloani. Kohta näen Hermannin ja isänsä juoksevan kovalla vauhdilla poispäin ja huudan heipat ja Hermanni hyvästelee minut vahudissa. Olen tyytyväinen, että lähdemme vasta huomenna. Pian tulee poika, joka sanoo, anteeksi, mutta tarvitsemme tuon pöydän ja tuolit. Nousen äkkiä pois ja pahoittelen, tiesin, että se oli aidattu alue, mutten tiennyt, että seniorit tulisivat pelaamaan siihen finaaliaan. Poika kuitenkin hymyilee minulle, vaikka monien anteeksipyyntöjen saattelemana katoan takavasemmalle. Pian tapaan taas kaikki kaverit ja lähdemme ostoksille ja Tykon hotellihuoneeseen pitämään hauskaa. Minulla on väsynyt olo, mutta pahoinvointi helpotti jo paljon. Pelaamme ja pidämme hauskaa ja juttelemme ja nauramme. Jonkin ajan jälkeen lähdemme taas tutulla porukalla omaa hotelliamme kohti. Olen niin väsynyt, että kapuan saman tien sänkyyn. Mauri katsoo telkkaria ja Julle juttelee Maurille ja kuuntelen hieman sieltä ja täältä ja toisinaan vilkuilen telkkaria. Nukahdan kuitenkin vasta valojen sammuttamisen jälkeen.

Maanantai 20.11.

Aah! Pitkään ja hyvin nukuttu yö! Olisin voinut nukkua pidempään, jos olisin pakannut eilisiltana, mutta paleli ja väsytti. Mutta ihan hyvin tämä näinkin sujuu. Eli, aamutoimet ja vaatteiden vaihto, sitten pakkausta. Huone täytyy antaa pois klo 11, joten meidän pitää pakkauksen jälkeen lähteä kaupungille. Lähdemme uberilla London Bridegelle jossa tapaamme jälleen Robinin ja ostamme junaliput Gatwickin lentokentälle myöhemmin tänään. Heti liput ostettuamme alkaa hirveä korviahuumaava hälytys, jossa toitotetaan ’’All the passengers must leave the station immediatly!’’ ja poliisit saapuvat pillit päällä asemalle. Säikähdin jonkin verran ja halusin vain johtaa joukkomme äkkiä ulos täältä. Tony kertoi kuulleensa poliisin sanovan sen olleen testihälytys, mutta outoa on, etteivät ne ensin kuuluttaneet tyyliin ’tämä on testi, älkää hätääntykö’? Ihan sama, ulos ja äkkiä kuitenkin. En jää selvittämään todenperäisyyttä.

Kävelemme vähän matkaa, ja huomaamme, että syksy tulee, ja lehdet lentävät ilman poikki kuin animessa. Löydämme pienen shopping arean ja menen Accezory-liikkeeseen katsomaan hömppää. Pieni paniikki iski, kun sovitin sormusta ja ajattelin, hmm, en pidäkään tästä, ja se ei enää meinaa lähteä sormestani! ’’Robin, auta!’’ ’’Eksä saa sitä pois ?! O__O’’ ’’En, apua?!’’ ’’Koita pyörittää sitä?’’ Lähtipäs pirulainen! Kiitos vinkistä! Vähän liikaa jännitystä ainakin sen edellisen tilanteen jälkeen. Eiköhän tää riitä tälle päivälle.

Shoppailujen jälkeen suuntamme taas juna-asemalle etsimään junaa. Löydämme oikean junan ja hyppäämme kyytiin kohti lentokenttää. Vähän ajan päästä alkaa väsyttää, ja Julle nukkuu ikkunaa vasten ja minä Jullea vasten. Muistan muutaman kerran heränneeni kysymyään, etten paina liikaa hänen olkapäätään vasten nojatessani.

Perillä Gatwickissä joudun tarkempaan turvamiesten syyniin, koska olen unohtanut ottaa vyöni pois, mikä sai aikaan hälytyksen ohittaessani porttia. Pyydän anteeksi turhaa työtä, jota he joutuivat takiani näkemään, ja jatkan matkaa tavaroitteni luo.
Pian ostamme tax-freestä juotavaa ja selvitämme lentomme porttia. Lennon pitäisi lähteä 18.45, ja infon pitäisi tulla 18.35. Kiva! (not really) Etsimme hyvän paikan istua ja odotamme. Lento näyttää myöhästyvän reilusti. Odotamme ja odotamme. Muistaakseni pääsemme lentokoneeseen kahdeksan aikoihin, ja lopulta matkaamme kohti koti-Suomea. Vieressäni istuu puhelias, mutta mukava tyttö, joka tykkää myös pokemon-videopeleistä. Kivaa! Lepään ehkä noin tunnin ajan lentokoneessa, kunnes juttelemme tytön kanssa taas. Hän kertoo, että hänen suosikki Eeveelutioninsa on Jolteon. Lupaan antaa hänelle avaimenperän, jonka sain yrittäessäni saada Umbreonia. (Ostin siis tapahtumasta mysteeripakkauksia, joista tuli jokin eeveelution yrittäessäni löytää Umbreonia. Jäin kuitenkin Umbreonia ja Espeonia vajaaksi.) Mukava tyttö.

Kello on yksi yöllä, ja olemme saapuneet Helsinki-Vantaalle. Perillä Mauri kysyi, jos minua vastaantuleva äitini voisi heittää heidätkin kotiin. Lupasin kysyä, ja äiti suostui, koska toiset eivät asuneet IHAN korvessa, vaan osittain matkan varrella. Tuli siitä vähän koukkausta, mutta kohtuullisesti meni.

Kotiin tullessa äkkiä suihkuun ja sitten petiin. Aamulla on töitä. Nukahdan välittömästi. Hyvää yötä!

---
Näin lopputulemana haluan sanoa:

Kiitos teille kaikille, että sain olla osa tätä! Minulla on tosi hauskaa ja mukavaa, ja opin tuntemaan liigan ihmisiä paremmin! Kiitos niin paljon tästä mahdollisuudesta, ja toivon, että voin lähteä kanssanne taas uudestaan pelaamaan ja pitämään hauskaa yhdessä! :)

Ja toivottavasti tätä oli kiva lukea, tähän meni tunteja kirjoittaa... Joten tästä saat keksin, jos pääsit näin pitkälle. :) *ojentaa keksin*

Plussaa:
+kivat huonekaverit
+yleistunnelma
+ruokapaikat
+korttien lainaaminen ja muiden auttaminen
+kaikki pelit, opin paljon pelaamisesta

Miinusta:
-en oikein kerennyt tutustumaan kaupunkiin
-Lontoo on vähän turhan meluisa kaupunki
"So what? You're another person, so of course you look different. What do you need to be ashamed for? Besides, I'm free to be with whoever I want. No one has the right to say anything about it."
-Ciel To Snake
Avatar
Ciel Phantomhive
 
Viestit: 156
Liittynyt: 07.11.2015 22:00
(: Tähänkö sai jotain raapustaa? Hups, nyt käytin koko tilan...

Re: International Championships, Lontoo 17.-19.11.2017

ViestiKirjoittaja Hero » 22.11.2017 19:29

Hieno raportti. Luin kokonaan läpi. :)
Kuva
Avatar
Hero
 
Viestit: 1678
Liittynyt: 01.11.2010 01:00
Paikkakunta: Helsinki


Paluu Turnaustiedotteet ja -keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa

cron