Kaikissa generaatioissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta itse pidän eniten kolmannesta generaatiosta. Suurin osa lemppari poksuistani tulee juuri kolmannesta generaatiosta ja pääsin peleihin sisälle vasta kolmannen generaation pelien aikana, joten silläkin saattaa olla osuutta asiaan. Myös TCG alkoi kiinnostaa enemmän kolmannen generaation aikoihin, eli silloin kun ex-kortit olivat uusinta uutta. Sinänsä se on hassua, koska kuulun kuitenkin siihen ryhmään joka on ollut poksufriikki siitä asti kun animen ensimmäinen jakso esitettiin Suomessa. Muistan kun aina pienenä pyysin joulu / synttärilahjaksi Game Boyta ja Pokemon-peliä, mutta en koskaan saanut. En siis ole kokenut sen enempää ensimmäisten pelien fiilistä. Yhdellä kaverillani oli Game Boy ja Pokemon Blue, mutta hän asui sen verran kaukana, että pääsin kokeilemaan Blueta vain kerran. Enkä tosiaan silloin 7-8 vuotiaana ymmärtänyt pahemmin mitään. Pelasin linkkikaapelilla kaverini serkkua vastaan ja hävisin tietenkin. Ei mitään hajua mitä iskut tekivät ja englannin taito oli täysi nolla, joten en saanut pelistä paljoakaan irti silloin. Englannin ymmärtämättömyyden takia olen nykyään oikeastaan ajatellut, että ihan hyvä että jäi väliin ne vanhat pelit sillon aikoinaan. Kauhukuvina esim. jonkun poksun vapauttaminen kokeillessa mitä tapahtuu mistäkin vaihtoehdosta jne ja tietämättömyys resettaamisesta.
Ensimmäinen generaatio on nykyään mielestäni aika tylsä jos generaatioita verrataan poksuja ajatellen. Kun asiaa rupeaa oikein miettimään niin siellä on vain muutama poksu mistä tykkään paljon. Olen nyt vasta hiljattain hankkinut Fire Redin ja sitä pelatessa on ollut hankaluuksia täyttää tiimiä, sillä suosikkeja ei ole tarpeeksi ja / tai ne suosikit saa vasta aika myöhään pelin aikana. Se ehkä kertoo jo aika paljon. Ensimmäisessä generaatiossa on paljon nostalgiaa, mutta en tosiaankaan kuulu niihin joiden mielestä se on se paras ja ainut ja oikea. Kuitenkin animen kannalta katsottuna ensimmäinen generaatio / kausi on ehdottomasti paras omasta mielestäni. Katsoin loppuvuodesta koko ensimmäisen kauden uudelleen ja nauroin lähes joka jaksossa. Eri asia on nykyään: anime on mielestäni huonontunut selkeästi vuosien saatossa enkä ole siitä edes pahemmin kiinnostunut. Nykyajan suomidubbi saattaa myös vaikuttaa siihen, se ei oikein miellytä. Kääntäjät taisivat olla rohkeampia aikoinaan, sillä alkuperäisen suomidubin vitsit toimivat edelleen. Jos otetaan esimerkiksi vaikka BW-kausien ns. hauskat kohdat animessa, niin ei ole kyllä muhun toiminut. Voi kyllä olla, että olen liian vanha enkä ymmärrä. Anime on aina toistanut itseään, mutta jostain syystä ensimmäiset kaudet toimivat paljon paremmin. Toisaalta pidin kyllä tosi paljon Pokemon Originsista, mutta sitä ei periaatteessa voi laskea koska se on vaan spin off. Niin ja se ensimmäinen elokuva! Ai että... edelleen paras Pokemon-elokuva, imo. Muistan kun itkin pienenä elokuvateatterissa sitä katsoessa. Feels! Omistan kyseisen elokuvan DVD:llä ja sen kannet on ihan sairaan siistit, joten siitäkin iso plussa. Hehhee.
Ensimmäinen generaatio on lähinnä vanhojen aikojen fiilistelyä, tuleehan siitä aina mieleen ne hyvät ajat kun Pokemon oli iso juttu. Onhan se edelleen iso juttu tottakai, mutta... tajuatte varmaan mitä tarkoitan, varsinkin jos kuulutte tähän vanhempaan ikäluokkaan. Suosio täällä Suomessakin oli ihan älytöntä silloin 1999-2001 ja kaikkea mahdollista Pokemoniin liittyvää löytyi kaupoista. Ostin aina tikkareita, Pokemon-limsaa, purkkaa josta tuli tarroja jne jne. Muistaako kukaan sitä limsaa? Se oli sinistä ja maistui tosi hyvälle, etiketissä oli eri poksujen kuvia ja etiketin kääntöpuolella oli kuva, jonka sai itse värittää. Ostaisin jos löytyisi jotain toista juotavaa joka maistuu samalle mutta enpä ole törmännyt.
Toinen generaatio on mielestäni hyvä. Ei suosikkini, mutta kuitenkin hyvä. Toisen generaation startterit ovat varmaan parhaimmat kaikista yleisesti omasta mielestäni enkä koskaan osaa päättää Cyndaquilin ja Totodilen väliltä. Aloitin Heart Goldin Totodilella ihan vain sen takia, koska muut vesityypin poksut eivät kyseisestä generaatiosta hirveästi miellytä. Sieltä löytyy myös joitakin isompia suosikkejani kuten Ho-Oh, Ampharos ja muutama muu. Gold, Silver ja Crystal multa jäivät multa peleissä väliin, mutta Heart Goldista pidin pelinä tosi paljon. Animesta Johdon alueelta on jäänyt mieleen Ashin taistelu liigassa ja Charizardin paluu, olihan Ashin Charizard aina ehdoton suosikkini. Ja no, on se edelleen. Myönnän, kuulun näihin Charizard-friikkeihin, mutta huuma on laskenut iän myötä. Nykään en oikeastaan osaa sanoa mikä pokemon on suurin suosikkini. Omaa top 10 listaa ei voi laittaa mihinkään kunnon järjestykseen.
Kolmas generaatio... Ahhh. Parasta. Ei animen osalta, koska en pidä hirveästi Maysta ja Maxista hahmoina, mutta ei se animekaan vielä ihan huono ollut noihin aikoihin. Katsoin sitä säännöllisesti. Kolmannessa generaatiossa on vain jotain mistä pidän tosi paljon. Generaatio on täynnä suosikkejani, muutaman mainitakseni esimerkiksi Salamence, Flygon, Rayquaza, Latias, Gardevoir, Manectric, Groudon.... Eikä siinä ole läheskään kaikki. Kolmas generaatio oli se, jolloin vihdoin pääsin kunnolla kokemaan Pokemon-pelit. Kaverini sai lahjaksi DS:n ja kaksi peliä: toinen oli Pokemon Emerald ja toinen oli Diamond. Halusin ehdottomasti päästä kokeilemaan Emeraldia, ja lopulta siinä kävi niin, että kaverini antoi minulle DS:n lainaksi ja pelasin Emeraldin läpi. Tykkäsin Hoennin alueesta ihan älyttömästi ja Elite 4 + champion oli tosi haastava. Emeraldin myötä rakastuin kolmanteen generaatioon vielä enemmän. Näihin aikoihin minua alkoi kiinnostaa myös korttipeli. Sain eräänä jouluna lahjaksi jonkun pelilehden, jonka mukana tuli Pokemon TCG pc-peli, jossa opetettiin TCG:n alkeet. Siis ihan alkeet alkeet, mitään omaa pakkaa pelissä ei voinut tehdä jne, mutta pelin perustoiminnot ja säännöt siinä kyllä oppi. Näihin aikoihin opetin sitten kaverini pelaamaan TCG:tä ja aina kun hän tuli käymään naapuriin (kaverini isovanhemmat asuvat naapurissani) niin pelasimme TCG:tä. Ostelimme kortteja kesällä torikirppareilta ja aloin itse ostaa TCG-boostereita pitkästä aikaa. Niihin aikoihin löysin myös alkuperäiselle Pokemon-foorumille. Kolmanteen geneen liittyy niin paljon hyviä muistoja... Harmi ettei enää olla kyseisen poksu-kaverin kanssa enää paljoa tekemisissä, hän on kasvanut ulos Pokemonista vaikka onkin minua nuorempi. Nyt kun Omega Ruby ja Alpha Sapphire julistettiin niin Hoenn-hype nousi taas taivaisiin. Kauan odotetut remaket! Tottakai ennakkotilasin heti kun olin mahdollista, ja vielä steelbookina. Hoennin alue näyttää vieläkin hienommalta 3DS:n grafiikoilla. Olen ihastunut uudelleen. Ainoa asia mikä Hoennissa ärsyttää: too much water. Liikaa surfaamista, ei jaksa. Ja liikaa HM:ien käyttöä. Eniten ärsyttää Rock Smash. Dive on kyllä hieno ominaisuus, varsinkin ORASissa! Niin ja se vielä mainittakoon, että olen aina jostain syystä tykännyt Team Magmasta. Tämä voi johtaa juurensa siitä, kun nuorempana pidin eniten tulityypin pokemoneista (nykään dragon on suosikkini, tuli ei enää niin paljoakaan). Muutenkin Magma on jotenkin siistimpi ryhmä kuin Aqua, omasta mielestäni (vaikka heidän tavoitteensa ei kovin siisti olekkaan).
Neljäs generaatio on vähän kiikun kaakun. En vihaa sitä, mutta en myöskään pidä hirveästi. Kuitenkin eka fyysinen Pokemon-peli jonka itse omistin, oli neljännen generaation peli, eli Platinum. Vihdoinkin kun täytin 18, sain äidiltä lahjaksi DSi:n. Odotin "vain" 11 vuotta saadaksen Nintendon käsikonsolin lahjaksi xD Siihen asti pelasin kaverin konsolilla ja emulaattoreilla. Sinnoh ei kuitenkaan alueena koskaan säväyttänyt samalla tavalla kuin Hoenn. Pokemonit eivät ole huonoja, mutta ei siellä mitään huippu suosikkejakaan ole. En rupeaisi kuitenkaan haukkumaan koska siellä on esim. Garchomp, Luxray, Shaymin, Gallade ja moni muu joista pidän. Ne eivät vaan yllä sinne huippujen joukkoon. Generaatiossa on myös mielestäni ihan liikaa legendaarisia. Phione / Manaphy oli ehkä turhin idea ikinä: miksi luot breedattavan legendaarisen, jos sitä ei voi kehittää?! Niin turhaa... Kumpikaan ei myöskään edes näytä millään tavalla legendaariselta. Sinnohistakin on kuitenkin joitain hyviä muistoja, esim. Platinumissa koulutin ensimmäistä kertaa poksuja tasolle 100 jne. Muuten generaatio on aika mitään sanomaton. Alueen championista annan kyllä plussaa, Cynthia on ehdottomasti suosikki championini! Niin ja animesta mainitakseni, tämä alkoi olla sitä aikaa kun menetin kiinnostusta animeen. DP-jaksot olivat aika tylsiä imo. Vielä yksi asia putkahti mieleen: DP-pelien rival. Ei oikeasti. Kaikista peleistä ehdottomasti ärsyttävin rival omasta mielestäni.
Viides gene on ihan kiva mielestäni. Siellä on poksuja joista pidän ja joista en pidä, siis molempia. BW-pelit olivat hyviä, tykkäsin! DS-aikakaudella ne tuntuivat jotenkin niin hienoilta uusilla spriteilla jne. Pokemon heräsi ainakin jollain tavalla ns. uuteen eloon neljännen genen jälkeen. BW-pelien tarina on mielestäni hyvin onnistunut ja N on myös tosi hieno hahmo mistä pidän paljon. Peli meni omasta mielestäni positiivisesti parempaan suuntaan. BW2 onnistui myös erittäin hyvin ja Kyuremin Black- ja White-versiot olivat hyvä keksintö, sillä Kyurem yksinään oli aika mitään sanomaton Reshiramin ja Zekromin vierellä. Kaiken kaikkiaan kiva generaatio, en oikeastaan keksi mitään sen syvällisempää sanottavaa tähän kohtaan. BW-kaudella en pahemmin seurannut animea, mutta Oshawott ja Axew ihastuttivat niissä jaksoissa mitä näin. Cilanista ja Iriksestä en animessa pahemmin tykkää.
Kuudes generaatio vei Pokemonin vielä enemmän parempaan suuntaan. Pelit ovat kauniimpia kuin ennen ja kaikkea on tehty paremmaksi. Kilpailullinen pelaaminen ja breedaaminen on tehty helpommaksi, mikä on iso plussa. Muiden pelaajien kanssa on helmpompi kummunikoida, ja PSS on ihan loistava lisä. Super Training ja Pokemon Amiee ovat myös loistavia keksintöjä. Niin ja Friend Safari! Ja ja ja... Ihan loistavaa. Kalos itsessään on myös hieno alue ja XY tarina on myös kiva. Mahdollisuus vaikuttaa oman hahmon ulkonäköön oli myös mahtava lisäys! Uusia pokemoneja tuli aika vähän, mutta se ei mielestäni haittaa yhtään kaikkien uusien ominaisuuksien ja hienouksien myötä. Mega Evoluution tuominen oli myös siisti juttu. Se muistuttaa jonkin verran Digimonia, mutta itseäni se ei haittaa yhtään. Mega Evot ovat siistejä, ja Charizardista saa vihdoinkin jollain tavalla dragon-tyypin, jee! Charizard X on sairaan siisti, näyttää shinyltä ja suusta tulee sinisiä liekkejä... Ai jai. Aivan mahtavaa. Megat toivat myös pelaamiseen uutta väriä. Kaiken puolin Kalosista isoa plussaa! Ainoa minuus ehkä Zygarde - en inhoa sitä, mutta siitä ei millään saa legendaarisen näköistä. Jos Pokemon Z tulee, niin toivon että Zygardelle tehtäisiin joku Mega tai Primal versio jotta se näyttäisi edes vähän siistimmältä ja legendaarisemmalta.
Tulipa paljon tekstiä! Jos jaksoit lukea kaiken niin onnittelut
Tehdään pieni yhteenveto ja yritän laittaa generaatiot jonkinlaiseen top-järjestykseen.
Henkilökohtainen top-6 (tai no, top-5 jos tarkkoja ollaan koska en osaa päättää):1. Hoenn (3-generaatio): Lempi pokemonit, hyvät muistot ja alueen hienous pitävät Hoennin paikalla numero 1.
2. Kalos (6. generaatio): Kalos tulee toisena kaikkien hienojen parannusten myötä, lähinnä pelillisistä syistä siis.
3. Johto (2. generaatio) / Unova (5. generaatio): Johdon ja Unovan järjestyksestä on vaikea päättää. Tykkään molemmista yhtä paljon.
4. Kanto (1. generaatio): Jos lista tehtäisiin pelkän nostalgian perusteella, niin Kanto menisi ykköseksi. Muuten Kanto ei mielestäni ole kovin kiinnostava.
5. Sinnoh (4 generaatio): En vihaa Sinnohia, mutta alue on aika mitään sanomaton. Alue ja sen Pokemonit eivät ole huonoja, mutta jotain puuttuu.
Sanottakoon nyt vielä, että en missään nimessä inhoa mitään aluetta. Kuitenkin positiivista on se, että tylsän 4. generaation jälkeen pelit ovat vain parantuneet. Jaksan uskoa Pokemonin hyvään tulevaisuuteen