NekoHennuli kirjoitti:Ajattelutapa tuokin. Tosin tuossa unohdat sen, että kuolema voi tulla sekunninkin päästä. Enemmänkin näkisin syntymäpäivät juurikin juhlana, jossa juhlitaan sitä, että on selvinnyt vielä yhden vuoden lisää. Jotkut raukat eivät pääse koskaan edes juhlimaan ensimmäistä syntymäpäiväänsä, niin itse ainakin olen iloinen siitä, että olen piileskellyt kuolemalta taas yhden vuoden. =P
Totta tuokin. Persoonani on pessimistinen, mutta johtuu varmaan vähän myös murrosiästä. Kuolema voi tulla koska tahansa, joten elämän jokainen päivä pitäisi elää iloisena ja olla miettimättä kuoleman hiippailua.
Riolucario kirjoitti:Jee! Minäkin kuulun enemmistöön!
Olen myöskin 12, mutta täytin vasta tänä vuonna tammikuussa. En oikeastaan haluaisi vanhentua yhtään, koska en näe mitään hyviä puolia siinä että olisin vanhempi. Pitäisi varmaan yrittää esittää aikuista vielä enemmän kuin nyt, kun nyt jo tuntuu ettei saisi tehdä mitään "lapsellista", kuten pelata Pokemonia. En tosin ole koskaan yrittänytkään "olla aikuinen", haluan olla vain 12-vuotias. Ja ihmettelen oikeasti sitä, että ainakin täälläpäin jopa kolmasluokkalaiset käyttävät meikkejä niin että naama oli melkein kokonaan valkoinen ja silmien ympärillä paljon jotain meikkiä, niin että näytti kuin olisi ollut silmä mustana. En tajua miksi pitäisi jo niin (tai näin) nuorena esittää jotain 18-vuotiasta. Eli en haluaisi tästä enää... Vanhentua? (Mikä on oikea sana?)
Jee jee, onneksi joku muukin miettii tuota meikkaamista. Täällä saattavat jo kakkosluokkalaiset meikata hieman ja se pahenee aina vain.
Kaverin kanssa kävin tervehtimässä ala-asteen porukoita niin muutama tyttö, oliskos ollu nelosluokkalaisia, meikkasi siellä käytävillä. Puuteria, ripsaria yms. mitä kaikkea sitä nyt onkaan. Kaikilla Converset ja hiuksissa raitoja ja samalla tavalla laitettu kampaus. Järkeä? Itse olen tällainen joka ei edes ymmärrä meikkaamisen ideaa vaikka olen nyt kasilla. Tuleeko siinä muka kauniimmaksi? Miksi pitäisi olla kauniimpi kuin on? En kyllä keksi järjellisiä vastauksia kumpaankaan kysymykseen... Minusta on parempi olla sellainen kuin on, ulkoisesti ja sisäisesti. Ei kumpaakaan piirrettä tarvitse alkaa muokkaamaan. Iän myötä ulkoinen puoli muuttuu, kasvaa pituutta jne. Mutta jos haluaa pysyä huumorintajuisena ja lapsenmielisenä, ihmisellä on oikeus siihen, sanoipa joku meikkiporsas mitä tahansa. Ei nyt sillä että meikkaaminen olisi huono asia, kunhan kerroin mielipiteeni.