Sivu 13/16

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 16.09.2011 16:37
Kirjoittaja miquel257
Meiä kouluu tulee ens viikol joku raportteri, ja meilt valitaa pari tyyppii kertoo sille tost KiVasta... Tietenki mut valittii ku oon ns luottooppilas, ja pari muut meiä luokalt... -.- Jeii

E. Ku voiski...

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 16.09.2011 18:59
Kirjoittaja Registeel
miquel257 kirjoitti:Meiä kouluu tulee ens viikol joku raportteri, ja meilt valitaa pari tyyppii kertoo sille tost KiVasta... Tietenki mut valittii ku oon ns luottooppilas, ja pari muut meiä luokalt... -.- Jeii

No sano ettet varmaan mee niin siinä se.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 16.09.2011 19:46
Kirjoittaja Kekkonen
Bloodbane kirjoitti:EIhän kaveri oikein pystynyt määrittämään, oliko oikesti trolli vai mielepide. Haistanpa vähän peiteltyä ivaa tuon peelon määritelmän kanssa, ei haittaa enää, sen jälkeen kun hävisin väittelyn eräälle Sepolle.

PS. Erään hienon kaavion mukaan trollaus onnistuu jos: Eivät tiedä että trollaat, tai saat ihmisiä rageamaan. Jos ihmiset tietävät eivätkä ragea, teet jotain väärin, kommentoin vain ekaa lausettasi.

Ei ollut kohdistettu sen kummemmin sulle ku kellekää muulle : D

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 16.09.2011 19:53
Kirjoittaja Riolu-fang
Kamalinta kiusaamisessa on se, että sillä pystyy aiheuttamaan pysyvää vahinkoa jota ei saa pois millään ja kiusattu saattaa pelätä niin että ei uskalla enää olla oma itsensä ja pahimmassa tapauksessa kohde masentuu täysin. Sitten siihen tulee mukaan viiltelyä sun muuta hassunhauskaa ja homma menee ihan jorpakkoon.

Tolla aikuiselle puhumisella varmaan haetaan sitä että vois puhua jollekin, jos vaikka helpottais oloa ja asiat saatais puhuttua läpi. Harmi vaan, se opettajien puhuttelu kiusaajille pahentaa asiaa kuten Kysyjä aiemmin mainitsi. Kiusaajille pitäisi mennä sanomaan että jokainen saa olla oma itsensä, ja jos se ei kelpaa niin sitten voi miettiä tuleeko elämässään menestymään jos haluaisi kaikkien olevan sellaisia ja sellaisia.

Suurimmalla osalla kiusaajista on kuitenkin alemmat keskiarvot, huono tuntikäyttäytyminen ja muutenkin ongelmia. En nyt niiden ajatusmaailmasta tiedä, mutta kaipa hakevat huomiota sillä, ja koittavat olla 'parempia kuin muut', vaikka asia oikeastaan meneekin toisinpäin: Kiusattu ja tuon kaverit eivät todellakaan pidä tästä ja ne outsiderit jotka eivät tunne tyyppejä mutta näkevät kiusaamisen, tuskin kunnioittavat kiusaajaa. Eivätkä ne kiusaajan tukijatkaan välttämättä ylpeitä ole kun kaveri tuhoaa toisen elämää. Ainakaan aidosti.

KiVa koulu... Se taisi vain pahentaa kiusaamista. Opittiin välttämään yleisimpiä kiusaamisen muotoja, ja pystyttiin kiusaamaan entistä enemmän piilossa. Selän takana on helppoa puhua moskaa, ihmisiä on helppo eristää porukasta kun vain esittää ettei huomaa noita. Jotkut eivät vain voi ottaa opikseen kun kuulevat että joku on tehnyt itsemurhan. Paljon helpompaa olisi suoraan marssia kiusatun luo, pyytää anteeksi ja halata tuota. Mihin ihmisiltä on kadonnut myötätunto, ihan oikeasti?! Sitä ei viitsitä pätkääkään miettiä mitä suustaan päästetään ja onnistutaan aiheuttamaan suurempaa vahinkoa kuin sitä äkkiseltään tulee mietittyä.

Voisin esimerkkinä kertoa eräästä teini-ikäisestä tytöstä... Taisi joskus ala-asteen alkupäässä olla pirteä ja iloinen, otti kaikki huomioon ja yritti saada kavereita. Hänet eristettiin porukasta koska joku keksi että hän esitti. Asiahan ei ollut näin, vaan tyttö aidosti piti muista...
Nyt se tyttö on aina yksin, istuu kaikki välitunnit katoksessa kuunnellen muiden juttuja ja on hiljaa koska ei uskalla sanoa mitään. Sitä pelkää että sanoo jotain väärää ja saa naurut niskaansa. Muutama hieman typerämpi ihminen saattaa töniä pois tieltä, kommentoida tekemisiä ja muutenkin tahallaan ärsyttää. Ja vieläkään tyttö ei tiedä miksi häntä kiusataan yläasteen puolellakin.

Tolla haluan vaan sanoa että kiusaaminen muuttaa ihmistä aika paljon. Joten vois ne kiusaajat miettiä kahdesti ennenkuin aloittavat.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 16.09.2011 20:20
Kirjoittaja Wemps
Monta kertaa olen meinannut avautua mutten näköjään vielä ole ehtinyt. No, tässä tulee.

Minua on kiusattu harrastuksessani käytännössä alusta lähtien. Tämä pahin kaikista - tyyppi (muu joukkue kyllä luultavasti lopettaisi mutta hän heittää aina lisää löylyä kiukaalla ja oravanpyörä jatkuu) on ollut ~~ yhtä kauan mukana joukkueessa kuin minä, enkä ole saanut hetkenkään rauhaa. Alussa kävi jo niin etten enää uskaltanut / halunnut / etc. mennä koko harjoituksiin kun tiesin joutuvani kiusatuksi. Nyttemmin olen jo siihen vähän tottunut, ja yritän antaa sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ai että miten minua kiusataan?
Noh, erittäin lapsellisesti. Oikeasti. Esim. tänään tyypit heittelivät kiviä ties minne, ja kun heille siitä ärähdettiin niin sanoivat vaan että "[inser oma nimi] LOPETA SE HEITTELY" vaikken edes kiveen ollut koskenut, ja näin sitten sain kaikki syyt niskoilleni. Tai sitten sellaisia että repivät jotain muka-hauskoja pissakakkavitsejä (mille 6vn voisi ehkä ymmärtää nauravan, vaan ei enää näin "vanhana") / noloja mokia jostain vuosien takaa ja jaksavat muistuttaa niistä aina. Tai sitten "kuulevat väärin" sanomisiani ja vääntävät mustastakin valkeaa ja saavat niistäkin näitä "hauskoja" juttuja mille sitten nauraa.
Nyt sitten paras ja ainoa harrastuksessa ollut kaverinikin lopetti jääkiekon, joten ei ole enää siitäkään lohtua.

Tyypit kyllä itse ovat tosiaan vielä jossain ennen eskaria olevalla kehitysasteella, johon lisätään ESssät ja muut teinien "hömpötykset". Tiedän kyllä että ei pitäisi antaa tuollaisen häiritä itseä, mutta kun koko joukkue nauraa ja v***uilee päin naamaa niin ei oikein kiinnosta.


Hieno teksti Riolulta btw.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 21.09.2011 15:39
Kirjoittaja Colmio
Kysyjä kirjoitti:Kuva
Meinasin kirjottaa jotain hienoa mutta laitan vain kuvan. Siis oikeasti, tämä on internet? Ette siis vain pysty kitkemään kaikkia ''trolleja'' pois, sillä yleensähän nämä trollit on ne jotka asioista oikeasti tietää. Hyvänä esimerkkinä on itse pääpahis Richter joka tässäkin quotessa (idolisi foorumilla -ketjusta) selvästi kiusaa/trollaa Colmiota, Argatnia ja Zhaitukia erittäin ilkeämielisen sarkastisesti!
Richter kirjoitti:Tähän on helppo nimetä ykkönen:
Seppo - mies on parasta a-ryhmään joka tilanteessa.
Muita maininna arvoisia ovat mielestäni Argentiina, Zawa=Zhaituki ja pakkapajan ylpeys kolmio-solmio-colmio.

Sori että quotesin sinua Isto mutta tämä kiusaaminen on saatava loppuun!

Hirveen törkeetä, Rihterkö muak kiusais mua? Minä pidän siitä että mua mollataan sarkastisesti, koska silloin minulla on täysi oikeus maksaa sarkasmilla takaisin.
Omasta mielestäni se että minua kiusataan on kivaa, koska se antaa minulle oikeuden maksaa samalla mitalla takaisin.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 21.09.2011 16:20
Kirjoittaja icewortex
colmio kirjoitti:Omasta mielestäni se että minua kiusataan on kivaa, koska se antaa minulle oikeuden maksaa samalla mitalla takaisin.

Ei se ole kivaa sitten kun sinua oikeasti kiusataan. Kokemusta on, että tälläviisiin. :|

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 23.09.2011 12:48
Kirjoittaja Riolucario
Huoh... Tänään koulussa oli joku (random) KiVa Koulu-päivä. Koulussa sitten julistettiin että tämä koulu olisi tästä lähtien täysin kiusausvapaa... Yritin monta kertaa perustella, että miksei KiVasta Koulusta ole mitään hyötyä. Eivät kuunnelleet, vaan sanoivat että "kyllä siitä todistetusti on hyötyä." Kysyin sitten niistä todisteista. Eivät vastanneet mitään. Ja nyt tasan viikko sitten, lähetin palautetta niille KiVa Koulu-tyypeille. Eikä vieläkään ole tullut vastausta.

"KiVassa koulussa ei kiusata."
*facepalm*

Ja niistä KiVan koulun ohjeista vaan etsitään porsaanreikiä, ja sitten sanotaan sarkastisesti esim. "Joo pääset mukaan leikkiin.", tai "Joo oot sä ihan kiva.". Miksei KiVa Koulu sitten voi auttaa?

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 13.12.2011 22:50
Kirjoittaja Pokecollector
Minua kiusattiin 6-luokasta 9 luokkaan asti, mutta onneks se on loppunut jo.
Ei se oo kivaa ku joku kiusaa toista ja sit se kiusattu voi alkaa olee pois koulusta ja sit suunnitella kostoo ja toteuttaa sen.
Jos joku kiusaa koulussa, niin kannattaa mennä opettajalle sanoo.
No kun minua kiusattiin opettajat sano vaan että ei saa kiusata mut eipä loppunut kiusaaminen.
Itse aina kun joku tuli ********* nii menin sanomaan luokan valvojalle (ainakin 9 luokalla), että ne kiusaa ja sit ku melkei joka viikko oli ne kiusaajat puhuttelussa nii ne päätti sit lopettaa sen kiusaamisen. Nyt ne jotka kiusas mua nii on ihan tavallisia kavereita joiden kaa hengailen ja juttelen :)

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 13.12.2011 23:54
Kirjoittaja rayquazafani
Juu minua kiusataan välillä yleensä harvoin mutta
tekee välillä mieli kostaa koska isäni kannusti sitä.
Itse asiassa kun sanon kaverilleni jotain esim:
minecraftissa sain timanttia niin kaveri sanoo:
Jaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa? Sitten he
siirtyvät johonkin muuhun aiheeseen niin
siitä puhutaan minusta ja keksivät jotain
pahaa ja nauravat.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 14.12.2011 00:08
Kirjoittaja Riolucario
rayquazafani kirjoitti:Juu minua kiusataan välillä yleensä harvoin mutta
tekee välillä mieli kostaa koska isäni kannusti sitä.
Itse asiassa kun sanon kaverilleni jotain vaikka
minecraftissa sain timanttia niin kaveri sanoo:
Jaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa? Sitten he
siirtyvät johonkin muuhun aiheeseen niin
siitä puhutaan minusta ja keksivät jotain
pahaa ja nauravat.

Minuakin aina välillä pilkataan siitä, kun puhun peleistä joista muut meidän luokkalaiset eivät pidä, esim. Minecraftistä, ja sitten he itse puhuvat aina peleistä joista he pitävät, esim. MW3. :P

(Ja huomautan, ettei minulla ole mitään MW3:sta tai sen pelaajia vastaan. Jokainen pelatkoon mitä haluaa. ^^ )

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 14.12.2011 14:32
Kirjoittaja rayquazafani
Riolucario kirjoitti:
rayquazafani kirjoitti:Juu minua kiusataan välillä yleensä harvoin mutta
tekee välillä mieli kostaa koska isäni kannusti sitä.
Itse asiassa kun sanon kaverilleni jotain vaikka
minecraftissa sain timanttia niin kaveri sanoo:
Jaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa? Sitten he
siirtyvät johonkin muuhun aiheeseen niin
siitä puhutaan minusta ja keksivät jotain
pahaa ja nauravat.

Minuakin aina välillä pilkataan siitä, kun puhun peleistä joista muut meidän luokkalaiset eivät pidä, esim. Minecraftistä, ja sitten he itse puhuvat aina peleistä joista he pitävät, esim. MW3.

(Ja huomautan, ettei minulla ole mitään MW3:sta tai sen pelaajia vastaan. Jokainen pelatkoon mitä haluaa. )



Se oli esimerkki se.Sama asia olisi jos puhuisin foorumista.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 14.12.2011 20:22
Kirjoittaja Mov
no tämä nyt ei liity minuun mutta kerron mitä koulullamme tapahtui:Vähän aikaa sitten opettajamme eivät vielä tienneet "kerätänn lyöntejä katseilla ja tunkemalla sormia oikein" leikistä mutta kerran se loppuii kuin seinään sillä ysi luokkkalaiset(olen vitosella) leikkivät kyseistä leikkiä molemmat löivät toisiaan mutta toinen suuttui tosissaan ja löi toista poikaa kovaa naamaan sitten siitä syntyi kunnon tappelu opetkaan eivät uskaltaneet mennä väliin ja soittivat koululle poliisit enempää en tiedä jutusta...................

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 15.12.2011 03:21
Kirjoittaja Suicca
Muistaakkeni kirjoitin jotain epämääräistä sinne vanhan foorumin kiusaus-topiciin, mutta nyt pystyn avautumaan kunnolla siitä koitoksesta. Rankkaa tekstiä siis luvassa, ei sovellu välttämättä herkkähermoisimmille.

Teitä on varoitettu.
Spoiler:
Kolmannella luokalla uusi oppilas ilmestyi kouluun, ja tietenkin samaan luokkaan miu kanssa. Aluksi oli ihan ok, saatoin käydä häen luona pari kertaa kuukauessa ja juttelimme jonkin verran. Kevääseen mennessä hän oli ryhmittynyt kolmen tytön kanssa, jotka kertoivat ties mitä juoruja kenestä tahansa. Tämä porukka saattoi olla hyvinkin kohtelias aikuisia/opettajia kohtaan, mutta toisia oppilaita - erityisesti heidän silmäpilkkuja - kohtaan täysiä kettuilijoita, jos nyt ystävällisesti sanotaan. Jostain syystä he sitten päättivät, ettei ole parempaakaan kohdetta kuin mie.

Aluksi se oli tosiaan tätä juoruilua ja ilkkumista selän takana. Ajan myötä jätettiin ryhmistä ulkopuolelle ja paritehtävissä tai vastaavissa yksin. Myöhemmin pojille kehkeytyi idea, ettei miun lähelle ei voinut missään tapauksessa mennä, tai koskea kirjoihin tai muihin vastaaviin, mihin mie olin saattanu vahingossa koskea.

Tässä vaiheessa mie aattelin, et kyl mie yksinkin selviän. Vaikka minulla oli pieni joukko kavereita, jotka asuivat huutoetäisyydellä. Halusin selvitä yksin, eihän se heidän asia ollut vaikka miuta välteltiin. Sulkeuduin pienen kuoreni sisään, enkä avautunut kenellekään. En kertonut vanhemmilleni, mitä koulussa tapahtui.

Viidennen luokan alkaessa tilanne oli vain entistä pahempi. Halusin välttää kouluun menemistä kaikin keinoin, eikä asiaa helpottaneet aamut, jolloin vanhempieni piti raahata miut autoon sängystä. Opettaja oli vaihtunut entisen miniäksi, ja eräs oppilas näki hänestä painajaisia melkein joka yö. Hän ei piitannut luokkansa tilanteesta, vaan väitti kaiken olevan hyvin. Eräässä vanhenpainillassa hän totesi: "Luokassani ei ole esiintynyt minkäänlaista kiusaamista kuluneen vuoden aikana." Tämä vanhenpainilta jäi hänen viimeiseksi.

Kevääseen mennessä tajusin, etten jaksanut tai halunnut tehdä asioita, jotka olivat olleet mieluisia siihen mennessä. Itkin joka ilta hiljaa, ja olin muutenkin väsyneenpi kuin yleensä. Koulussa en pystynyt keskittymään ollenkaan tekemään annettuja tehtäviä, vaan tein ne kotona, jos sielläkään. Nukuin huonosti joko itkettyäni uneen tai herättyäni painajaiseen keskellä yötä.

Kuudes luokka.... Uusi opettaja, sama meininki. Jätettiin yksin ryhmätehtävissä, viimeinen liikuntajoukkue valinnoissa, supistaan mitä sattuu selän takana ja kasvotustenkin välillä. Lähdin kesken kaiken koulusta mitä oudoimmin selityksien johdosta jos sinne asti olin päässyt. Kotona sitten odotti vihainen äiti, joka oli saanut tiedon koululta.

En halunnut kertoa hänelle. Ei se hänen syytään ollut, että miuta kiusattiin koulussa. Kyllä mie selviän yksinkin.

En selvinnyt. Talvella raja tuli vastaan.

Pysyin koulussa kunnes viimeinen tunti loppui, ja lähdin normaalia reittiä poiketen radan vartta myötäilevää tietä pitkin kotiin. Päämääräni silloin ei kuitenkaan ollut koti. Hivuttauduin tieltä turva-aidalle, ja katselin silmät kipeinä ratoja. Vilkaisin nopeasti, ettei ketään näkynyt, ja yritin nousta aidalle, aikomuksenani tiputtautua viitisen metriä alas ja päästä pois täältä. Liukastuin, kaaduin käteni päälle ja itkin. En siksi, että käteni oli kipeä. En päässyt pois tuskasta.

Kävelin kotiin, kirjoitin lyhyen runon, ja piilotin sen, ettei kukaan löytäisi sitä.


Jossain vaiheessa eräs kaverini äiti otti yhteyttä miun äiteen ja kertoi kiusaamisesta. Tämän jälkeen oli vanhempainiltoja enemmän kuin kädessä sormia, ja kiusaajia puhuteltiin. Kerran lukuvuoden loppupuolella miut raahattiin kouluun ja istutettiin luokkaan parin kiusaajan ja heidän vanhempiensa seuraksi. Haluttiin, että kertoisin kiusaamisesta. Mie siihen en pystynyt. Itkin sen puolituntisen, joka oli varattu tälle kohtaamiselle. Koko luokka kutsuttiin kokoon, ja he yhteen ääneen pyysivät anteeksi.

Jos he joltakin olisivat anteeksi anoneet, olisi se ollut se hajonnut pikkutyttö, joka yritti riistää oman henkensä puoli vuotta aikaisemmin. Sen sijaan he pyysivät anteeksi siltä kuorelta, jonka sisukset aika oli ehtinyt turmella.


Yläasteelle mentäessä päätin, etten tutustuisi keneenkään. En halunnut kokea ala-asteen kokemuksia uudelleen. Pysyttelin visusti kuoressani, kunnes eräs tyttö halusi väkisinkin tutustua; istui kanssani välitunneilla ja luokissa, höpötteli niitä ja näitä, jakoi omia kokemuksia yhteisestä harrastuksesta ja kutsui pari kertaa miut kylään. Ajan myötä lämpesin hänelle.

Tänä päivänä olen saanut monia hyviä ystäviä niin koulusta kuin harrastuksistani. Saatan vieläkin herätä öisin samoihin painajaisiin, joihin heräsin kymmenisen vuotta sitten. Jättäydyn porukasta pois, jos siinä on enemmän kuin kolme henkeä.


Syvimpiä haavoja ei aikakaan välttämättä paranna, muttei menneisyydessä pyöriminen auta.

Älä jää yksin, jos sinua kiusataan. Kerro siitä jollekulle. Vanhemmillesi, kavereillesi, opettajille, rehtorille, terveyshoitajalle, mummolle, vaarille, kenelle tahansa.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 15.12.2011 19:03
Kirjoittaja Mov
no huh huh!! hyvä että saiite homman selvitettyä muuten olisi käynyt hassusti! taatausti rankkka kokemus!!

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 29.05.2012 06:58
Kirjoittaja Ginka
Pääsin muutama vuosi sitten eroon irl kiusaajista. Se on ollut vapauttavaa ja olen saanut itsetuntoa ensimmäistä kertaa elämässäni. En olisi ikinä uskonut että kauttaaltaan niin kivassa yhteisessä kuin pokemon joutuisin jälleen vihan kohteeksi. Asialle ei kukaan tee mitään kuin korkeintaan poista viestit, joissa loukkauksia on. Et sinäkään nauttisi jos sinulla olisi iso sulkeutunut haava, jonka joku väkivaltaisesti repäisisi auki. Olen tällä hetkellä pahasti maassa. Enkö voi harrastaa jotain mitä rakastan ilman että kärsin siitä samaan aikaan?

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 31.05.2012 08:07
Kirjoittaja Chiru
Että osaakin ärsyttää niin helv... siis kauheasti! Yläasteelta kerrottiin, että "meillä ei kiusata, kuten ei varmaan teidänkään koulussa". Silloin teki mieli nauraa niin pas... kakkaisesti. Minua ja veljeäni on omassa koulussamme kiusattu aika paljonkin. Lisäksi emme ole ainoat... Oikeasti, ei se KiVa koulu pelkkänä nimenä auta, vaan kyllä siinä jotain täytyisi tehdäkin.

Kyllä se kiusaus jälkensä aina jättää. Suurempina tai pienempinä. Itse pelkään vieläkin uusien ystävien hankkimista, en uskalla puhua melkein mitään, jos olen suuressa porukassa ja jättäydyn melkein aina ulkopuolelle.

Lisäksi ärsyttää, kun näen, että veljeäni kiusataan, mutta en saa mennä väliin. Joudun katsomaan parin metrin päästä, ja se on oikeasti ihan hirveätä. Jos joku vielä kysyy, miksi en mene väliin, voin vielä kertoa, mutta olen tainnut sanoa tämän ennenkin: Olen puuttunut kiusaukseen aina, kun olen nähnyt. Ensimmäisen kerran tuli sanomista, kun menin sanomaan suoraan kiusaajille, että kiusaaminen on lapsellista, sairasta ja tosi ikävää. Opettaja tulee sitten huutamaan, että en saa sekaantua veljeni asioihin ja hän ei ikinä opi puolustamaan itseään, jos aina joku auttaa, ja että häntä vain kiusataan enemmän. Kyllä siinäkin jotain perää on, mutta oikeasti: Jos siihen ei puututa, se pahentuu. Jos kukaan muu ei tee asialle mitään, jonkun toisen on tehtävä, ja se olin sitten minä. Itselläni on kokemusta kiusauksesta, johon ei puututtu. Kuten viestissä jo mainitsiksin jättäydyn aina ulkopuolelle, enkä uskalla sanoa suuressa ryhmässä mitään. Lisäksi masennukseni johtuu osittain kiusaamisesta. Mutta asia ei jäänyt tähän: Olin pitkään rauhallinen ja tyydyin katsomaan vierestä kaikkea tönimistä, haukkumista, pilkkaamista ja ulkopuolelle jättämistä. Eräänä päivänä mittani tuli täyteen, kun koko luokka kävi hänen kimppuunsa... Ja heti sain huudot! Minut on nolattu koko koulun nähden jo kaksi kertaa. En tykkää tästä yhtään. Yritän vain auttaa ja aina onnistun vain pahentamaan asiaa. Oikeasti: Tehkööt se -sanon suoraan, anteeksi- @@@@@ jotain asialle sen sijaan, että minulle tulee räyhäämään. Tekisi mieli mennä oikeasti huutamaan sille, että voisi itse aukaista silmänsä, eikä hyväksyä mitä vain. Nyt oikeesti!

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 31.05.2012 08:18
Kirjoittaja Vilsu
Siis opettaja näki että veljeäsi kiusataan, muttei puuttunut asiaan? Kyllä tämä nykyyhteiskunta.. Ja eiköhän tosta jo potkut sais..

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 31.05.2012 13:17
Kirjoittaja Mewtwolover
Vilsu kirjoitti:Siis opettaja näki että veljeäsi kiusataan, muttei puuttunut asiaan? Kyllä tämä nykyyhteiskunta.. Ja eiköhän tosta jo potkut sais..

Kyllähän tuo selvä potkujen paikka on. Chirun kannattaa käydä puhumassa rehtorille tuosta opettajasta. Vanhemmille on kanssa hyvä kertoa, jotta saadaan koululle painetta sieltä suunnalta.

Chiru kirjoitti:Oikeasti, ei se KiVa koulu pelkkänä nimenä auta, vaan kyllä siinä jotain täytyisi tehdäkin.

Komppaan, KiVa on ihan toimiva ohjelma, kunhan koulu vain panostaa siihen riittävästi. IMO iso ongelma tuossa KiVa:ssa on se, että kukaan ulkopuolinen ei näyttäisi aktiivisesti valvovan sitä, noudattaako koulu tuon ohjelman periaatteita, joten koulut voivat käytännössä toteuttaa tuota ohjelmaa miten tahtovat.

Re: Kiusaaminen

ViestiLähetetty: 31.05.2012 13:51
Kirjoittaja Faith
Joku taisi joskus sanoakin tässä topicissa tai jossain toisessa, että vaikka se kiusaaminen saataisiinkin kitkettyä pois koulusta, niin koulumatkoilta ja muista koulun ulkopuolisista tilanteista se ei välttämättä poistu. Se ei vaan riitä, että kiusaamista valvotaan vain kouluissa, kun sitä nyt valitettavasti on kaikkialla muuallakin. En sano, etteikö olisi hyvä juttu että koulukiusaamista vastaan taistellaan, mutta päätä pitäisi kyllä kääntää muitakin sellaisia paikkoja kohti, joissa kiusaamista ilmenee.

Itse sain kiusaamista osakseni myös balettitunneilla, joilla joskus kävin, ja harrastukseni loppui siihen että muut ryhmäläiseni puhuivat minusta jatkuvasti pahaa selän takana ja jättivät minut ulkopuolelle. Koulumatkoilla minua kiusattiin joinain viikkoina jopa enemmän kuin koulussa. Äitiäni ollaan kiusattu hänen työpaikoillaan, mutta onneksi hän on nykyään erinomaisessa työpaikassa jossa on myös itse viihtynyt.

Minusta kiusattujen lisäksi pitäisi huomioida myös kiusaajat. Kiusatut eivät ole välttämättä ainoita jotka kärsivät. Myös kiusaajilla voi olla ongelmia, vaikka joskus kiusattuna tuntui paljonkin siltä, että kiusaajat kiusaisivat vain kiusaamisen ilosta. Myöhemmin minulle kuitenkin selvisi, että yksi pahimmista kiusaajistani oli kasvanut surkeissa oloissa molempien vanhempien ollessa alkoholisteja. Eihän tällainen oikeuta ketään kiusaamaan, mutta mielestäni on hyvä esimerkki siitä, että myös kiusaajille pitäisi saada apua.

En tiedä mitä nämä KiVa -projektin tyypit kouluissa nykyään puhuvat, mutta sen minä en kiusaa! paasauksensa lisäksi voisivat esittää myös kiusaajille kysymyksen miksi minä kiusaan? ja ottaa puheeksi myös kiusaajien näkökulman. En näe, miten pelkkien kiusattujen paapominen edistäisi asioita millään tavalla.