Re: Kiusaaminen
Lähetetty: 31.05.2012 19:25
Lähinnä itkettää, kun kiusatut vollottavat että heitä kiusataan.
Itseäni ei ole koskaan kiusattu, tai jos on - niin en ole huomannut.
Eniten hirvittää työelämässä tai lähinnä työpaikoilla kuinka paljon naispuoliset ihmiset kiusaavat toisiaan niin brutaalisessa tasolla että oksat pois. Jokainen mies on vain helisemässä siinä vieressä, kun naiset puhuvat pahaa muiden selkien takana. Miehet sentäs tulevat toimeen toisensa kanssa, vaikka olisi kuinka pelleä porukkaa ympärillä. Jos seurassa on miehiä, joista ei pidetä, niin niistä puhutaan tai otetaan yhteen. Naiset ainoastaan ovat iloisinmielin kiusatun seurassa, ja siirtyvät sitten hänen poistuttua puhumaan pahaa hänestä. Tätä samaa voi ihan hyvin rinnastaa kouluelämäänkin.
Eräs asia joka on aina vaivannut näissä ympyröissä. Hullu salaaminen, että pitää tai harrastaa pokémonia. Mitä hittoa? Yläasteella jätkäporukassa siitä tietenkin sai kuulla kuittailua, ja se jäi siihen. Se on kyse itsestään miten tuo omat hassut ominaisuudet ja harrastukset esiin toisille. Yläasteajat ovat muutenkin kriittisimpiä aikoja nuorille, kun heille on tärkeää olla suosittuja. Itse olen tullut aina kaikkien kanssa toimeen, tai ainakin puheväleissä. Kuittailua ja haistattelujen kuulemista ei voi välttää, mutta jos alat heti itkemään ensimmäisestä kuittailusta, niin voin väittää että vika on sinussa. Toiset ihmiset ovat tietenkin herkempiä kuin toiset, muttei se tarkoita että täytyy heti heittäytyä marttyyriksi tai uhriksi kiusaajien tai ihmisten edessä. Suurinosa tutustumisrituaaleista tapahtuu ensiksi järjettömällä kuittailuilla (ainakin miesten kesken,) jonka jälkeen oletkin huomaamatta osa porukkaa. Muutenkin hassua, että kiusatut odottaa että joku puolustaa heitä tai ottaa heidät mukaan automaattisesti.. Öh? Eikö itse kannattaisi olla aktiivinen ihmisten kanssa? Ei kaikki tapahtu käsiä taputtamalla.
Suurinosa opettajien tai aikuisten neuvoista on aika turhia. "Ole oma itsesi." ja päläpälä, mitä ollaan kuultu läpi elämämme. En kyllä lähtisi kirjaimellisesti toteuttaa. Jos olet oikeasti kauhea marttyyri, niin kannattaako olla se marttyyri kaveriporukan tai ihmisen seurassa. Useimmat tapaukset kuitenkin tulevat väärinymmärryksistä tai kun uusi ihminen on vain ihan jäätävän törppö. Suurinosa ihmisistä on kuitenkin ihan ääliöitä, muttei se tarkoita sitä että pitäisi jättää käyttämättä näitä sosiaalisia kontaktei. Pahimpia ihmisriepuja ovat elitistinörtit tai vastaavat, jotka ajattelevat etteivät ole yhtä alhaalla kuin esim. tupakkarinkiläiset. Haloo, totta kai nörttei heti kiusataan, koska ovat nk. parempia ihmisiä. Toiset ihmiset jotka nuokkuvat seinissä kiinni, eikä tutustu muihin niin.. Kai heitäkin kiusataan. Jos ei kulje massan mukana, niin totta kai heti joutuu silmätikuksi. Massassa on tilaisuus näyttää olemalla oma itsensä. Yleensä vain tuntuu juuri siltä, että nämä kiusatut ovat ryssineet tilaisuutensa muiden ihmisten edessä.
Tyttöjen välinen kiusaaminen on ihan älytöntä. Jos kaikki luulevat että pojat kiusaavat heikompia, niin miettikääpä tyttöporukoita. Saa usein kuulla tyttöjen kertomuksia, jotka ovat menneet poikien luokse kaveeraamaan, koska tytöt ovat sortaneet häntä miten vain. Vaikea sisäistää tyttöjen maailmaa, mutta pitääkö heillä oikeasti olla todella pinnallisia? Vai mikä on homman juju. Pahimmat draamalaamat tyttöjen kesken ovat aiheuttaneet närää tai sellaiset kunnon dominoivat draamat. Heitä ei kukaan kyseenalaista, ja he ovat saaneet arvoasemansa jollakin tavalla. Olen kuitenkin mies, joten minulle ei ole oikein avautunut tyttöjen maailma. Yleensä tytöt jotka ovat viettäneet aikansa poikien seurassa, niin ovat usein todella rentoja ja osaavat oikeasti sosiaalisesti käsitellä maailmaa. Tyttöjen oma universumi on vain jotain ihan käsittämätöntä.
Jos kuitenkin onnistut selviytymään ehjin nahoin yläasteen, seuraavat koulumaailmat ovat ihan unelmia. Suurinosaa pokémon-kouluttajista on kiusattu urakalla yläasteet lävitse, koska eivät ole osanneet olla oikein tai ovat muuten vain dorkailleet. Ammattioppilaitokset ja lukio -ajat ovat parasta. Jokaisesta pokémon-kouluttaja -reppanasta on lopulta tullut suurenmoinen maailmanvalloittaja. Johtuuko, että ihmiset ovat enemmän okei muiden ihmisten ominaisuuksien kanssa. Lapset kasvavat aikuisiksi, jolloin ei enää edes ilmene kiusaamista. Jos oikeasti onnistut tulemaan kiusatuksi seuraavissa koulumaailmoissa, voisi katsoa ensimmäisenä itseään peilistä. Ammattioppilaitoksessa kuitenkin alat menevät stereotypien mukaan. Datanomit löytävät toisistaan seuraa, koska suurinosa harrastaa videopelei, animea ja niin edelleen nörttikamaa. Autopuolella jokainen on aloittanut juomisen 15-vuotiaana, harrastavat "sitä" jokaisen pissiksen kanssa ja jokainen omistaa karvanopat. Usein ammattioppilaitoksen eri alat ottavat yhteen ja syntyy pientä kitkaa.
Työpaikkakiusaaminen on ihan uusi ulottuvuus. En ole itse törmännyt siihen pahemmin, tai no mitä on joutunut miehenä katsomaan vierestä kun naiset puukottavat toisiaan selkäänsä. Viimeisin työpaikka eräällä suomalaisessa matkapuhelin yrityksessä, kaikki olivat naisia paitsi minä ja eräs toinen 26-vuotias mies. Pelasimme Lieroa ja hengailimme, kun työtä ei ollut. Loput seitsemän naista vain puukottivat toisiaan selkäänsä, eivät tulleet mitenkään toimeen ja muuta sairasta. Se oli aika kamalaa. Välillä me miehet saimme kuraa niskaa, koska emme tehneet mitään. Todellisuudessa olimme spurtanneet pariin tuntiin päivän työt, ja hengailimme loput kuusi tuntia. Mielestäni itse naisissa on usein sitä vikaa. Suurin osa heistä on vielä sellaisia marttyyrei, jotka vetävät herneet vielä nenään. Osa on hullui egoistei, jotka haluavat dominoida toisiaan. Loput ovat sitten tyytymättömiä itkupillejä. En vain ymmärrä!
Liitetään tähän vielä havainnollistava kuva ystävyyssuhteista. Kuva.
Itseäni ei ole koskaan kiusattu, tai jos on - niin en ole huomannut.
Eniten hirvittää työelämässä tai lähinnä työpaikoilla kuinka paljon naispuoliset ihmiset kiusaavat toisiaan niin brutaalisessa tasolla että oksat pois. Jokainen mies on vain helisemässä siinä vieressä, kun naiset puhuvat pahaa muiden selkien takana. Miehet sentäs tulevat toimeen toisensa kanssa, vaikka olisi kuinka pelleä porukkaa ympärillä. Jos seurassa on miehiä, joista ei pidetä, niin niistä puhutaan tai otetaan yhteen. Naiset ainoastaan ovat iloisinmielin kiusatun seurassa, ja siirtyvät sitten hänen poistuttua puhumaan pahaa hänestä. Tätä samaa voi ihan hyvin rinnastaa kouluelämäänkin.
Eräs asia joka on aina vaivannut näissä ympyröissä. Hullu salaaminen, että pitää tai harrastaa pokémonia. Mitä hittoa? Yläasteella jätkäporukassa siitä tietenkin sai kuulla kuittailua, ja se jäi siihen. Se on kyse itsestään miten tuo omat hassut ominaisuudet ja harrastukset esiin toisille. Yläasteajat ovat muutenkin kriittisimpiä aikoja nuorille, kun heille on tärkeää olla suosittuja. Itse olen tullut aina kaikkien kanssa toimeen, tai ainakin puheväleissä. Kuittailua ja haistattelujen kuulemista ei voi välttää, mutta jos alat heti itkemään ensimmäisestä kuittailusta, niin voin väittää että vika on sinussa. Toiset ihmiset ovat tietenkin herkempiä kuin toiset, muttei se tarkoita että täytyy heti heittäytyä marttyyriksi tai uhriksi kiusaajien tai ihmisten edessä. Suurinosa tutustumisrituaaleista tapahtuu ensiksi järjettömällä kuittailuilla (ainakin miesten kesken,) jonka jälkeen oletkin huomaamatta osa porukkaa. Muutenkin hassua, että kiusatut odottaa että joku puolustaa heitä tai ottaa heidät mukaan automaattisesti.. Öh? Eikö itse kannattaisi olla aktiivinen ihmisten kanssa? Ei kaikki tapahtu käsiä taputtamalla.
Suurinosa opettajien tai aikuisten neuvoista on aika turhia. "Ole oma itsesi." ja päläpälä, mitä ollaan kuultu läpi elämämme. En kyllä lähtisi kirjaimellisesti toteuttaa. Jos olet oikeasti kauhea marttyyri, niin kannattaako olla se marttyyri kaveriporukan tai ihmisen seurassa. Useimmat tapaukset kuitenkin tulevat väärinymmärryksistä tai kun uusi ihminen on vain ihan jäätävän törppö. Suurinosa ihmisistä on kuitenkin ihan ääliöitä, muttei se tarkoita sitä että pitäisi jättää käyttämättä näitä sosiaalisia kontaktei. Pahimpia ihmisriepuja ovat elitistinörtit tai vastaavat, jotka ajattelevat etteivät ole yhtä alhaalla kuin esim. tupakkarinkiläiset. Haloo, totta kai nörttei heti kiusataan, koska ovat nk. parempia ihmisiä. Toiset ihmiset jotka nuokkuvat seinissä kiinni, eikä tutustu muihin niin.. Kai heitäkin kiusataan. Jos ei kulje massan mukana, niin totta kai heti joutuu silmätikuksi. Massassa on tilaisuus näyttää olemalla oma itsensä. Yleensä vain tuntuu juuri siltä, että nämä kiusatut ovat ryssineet tilaisuutensa muiden ihmisten edessä.
Tyttöjen välinen kiusaaminen on ihan älytöntä. Jos kaikki luulevat että pojat kiusaavat heikompia, niin miettikääpä tyttöporukoita. Saa usein kuulla tyttöjen kertomuksia, jotka ovat menneet poikien luokse kaveeraamaan, koska tytöt ovat sortaneet häntä miten vain. Vaikea sisäistää tyttöjen maailmaa, mutta pitääkö heillä oikeasti olla todella pinnallisia? Vai mikä on homman juju. Pahimmat draamalaamat tyttöjen kesken ovat aiheuttaneet närää tai sellaiset kunnon dominoivat draamat. Heitä ei kukaan kyseenalaista, ja he ovat saaneet arvoasemansa jollakin tavalla. Olen kuitenkin mies, joten minulle ei ole oikein avautunut tyttöjen maailma. Yleensä tytöt jotka ovat viettäneet aikansa poikien seurassa, niin ovat usein todella rentoja ja osaavat oikeasti sosiaalisesti käsitellä maailmaa. Tyttöjen oma universumi on vain jotain ihan käsittämätöntä.
Jos kuitenkin onnistut selviytymään ehjin nahoin yläasteen, seuraavat koulumaailmat ovat ihan unelmia. Suurinosaa pokémon-kouluttajista on kiusattu urakalla yläasteet lävitse, koska eivät ole osanneet olla oikein tai ovat muuten vain dorkailleet. Ammattioppilaitokset ja lukio -ajat ovat parasta. Jokaisesta pokémon-kouluttaja -reppanasta on lopulta tullut suurenmoinen maailmanvalloittaja. Johtuuko, että ihmiset ovat enemmän okei muiden ihmisten ominaisuuksien kanssa. Lapset kasvavat aikuisiksi, jolloin ei enää edes ilmene kiusaamista. Jos oikeasti onnistut tulemaan kiusatuksi seuraavissa koulumaailmoissa, voisi katsoa ensimmäisenä itseään peilistä. Ammattioppilaitoksessa kuitenkin alat menevät stereotypien mukaan. Datanomit löytävät toisistaan seuraa, koska suurinosa harrastaa videopelei, animea ja niin edelleen nörttikamaa. Autopuolella jokainen on aloittanut juomisen 15-vuotiaana, harrastavat "sitä" jokaisen pissiksen kanssa ja jokainen omistaa karvanopat. Usein ammattioppilaitoksen eri alat ottavat yhteen ja syntyy pientä kitkaa.
Työpaikkakiusaaminen on ihan uusi ulottuvuus. En ole itse törmännyt siihen pahemmin, tai no mitä on joutunut miehenä katsomaan vierestä kun naiset puukottavat toisiaan selkäänsä. Viimeisin työpaikka eräällä suomalaisessa matkapuhelin yrityksessä, kaikki olivat naisia paitsi minä ja eräs toinen 26-vuotias mies. Pelasimme Lieroa ja hengailimme, kun työtä ei ollut. Loput seitsemän naista vain puukottivat toisiaan selkäänsä, eivät tulleet mitenkään toimeen ja muuta sairasta. Se oli aika kamalaa. Välillä me miehet saimme kuraa niskaa, koska emme tehneet mitään. Todellisuudessa olimme spurtanneet pariin tuntiin päivän työt, ja hengailimme loput kuusi tuntia. Mielestäni itse naisissa on usein sitä vikaa. Suurin osa heistä on vielä sellaisia marttyyrei, jotka vetävät herneet vielä nenään. Osa on hullui egoistei, jotka haluavat dominoida toisiaan. Loput ovat sitten tyytymättömiä itkupillejä. En vain ymmärrä!
Liitetään tähän vielä havainnollistava kuva ystävyyssuhteista. Kuva.