Suomen Pokémon-foorumi

Mitä foorumilaisille kuuluu nykyään? Onko sinun arkesi tylsää koulunkäyntiä vai jotain ihan muuta?

Tähän ketjuun voi laittaa omia yleisiä kuulumisia ja keskustella hieman näistä arjen menoista.


Itse muutin (yksin) noin 1 ½ vuotta sitten Wieniin, Itävaltaan. Olin asunut täällä lapsuuteni ensimmäiset 12 vuotta ennen kuin perheeni muutti Suomeen.
Nyt opiskelen täällä yliopistolla yhdyskuntasuunnittelua (maankäyttöä, liikennesuunnittelua, kaupunkisuunnittelua jne.). Yliopistonkäyntini jättää minulle yleensä melko vähän vapaa-aikaa viikon aikana, päivät ovat osittain todella pitkiä ja kotitehtäviä riittää. Viikonloput (siis pe-su) vietän kavereiden kanssa aina kun voin, olen saanut täällä paljon hyviä kavereita Pokémon-liigan ja MangaWorld-treffipaikan kautta~

Noh mitäpäs tässä, sain vihdoin ja viimein työn! Olen ollut kaksi vuotta työttömänä sen jälkeen kun päätin lopettaa ammattikorkeakoulun kesken. Tuskaisen taipaleen jälkeen onnisti vihdoin ja viimein - pääsin palkkatuella Salon kaupungille toimistotyöntekijäksi puoleksi vuodeksi. Työ alkaa 13. päivä ja odotan innolla että pääsen pitkästä pitkästä aikaa tekemään kunnon töitä. Vaikka pesti onkin vaan puoleksi vuodeksi niin onhan se paljon parempi kuin ei mitään.

Samalla myös saatan muuttaa "omaan" kämppään, mutta en oikein tiedä. Pärjäisin ihan hyvin yksinäni ainakin sen ajan kun olen töissä, mutta jos en työllisty pian uudestaan niin pelkään etten pysty millään asumaan yksin ja maksamaan kaikkia kuluja. Sinänsä haluaisin asua yksin ja saada omaa rauhaa, toisaalta taas jos en pysty myöhemmin yksinäni maksamaan kaikkea niin en millään haluaisi taas palata kotiin. Periaatteessa ihan turhaa tavaroiden raahaamista ja myös ns. rahan hukkaa (vuokraraha). Ajattelin jo että nyt kun mulla on työ niin mulla olisi vihdoinkin mahdollisuus säästää rahaa siihen mistä olen unelmoinut pitkään, eli matkasta Brasiliaan. Jos muutan omilleni niin en pysty säästämään niin hyvin mitä olin suunnitellut.

Tällainen päätös olisi siis vielä edessä. Ei kyllä muuttamisprojektikaan töitten keskellä oikeen sinänsä innosta. Toisaalta taas haluaisin niin sitä omaa rauhaa ja olla niin ettei kukaan ole koko ajan kyttäämässä ja käskyttämässä. Saa nähdä miten käy. Päätösten tekeminen on kamalan vaikeaa kun kaikessa on ne hyvät ja huonot puolensa.

Valmistuin opinahjostani viime vuoden lopulla, ja olen siitä lähtien viettänyt taiteilijaelämää. Toisin sanoen olen ollut (enimmäkseen) työttömänä, mutta ensimmäisen virkkeen ilmaisu kuulostaa paljon paremmalta, eikö vain? Ainakin on nyt toistaiseksi hyvin aikaa opiskeluja ja työntekoa tärkeämmille asioille, eli pokemonille.

Loppuvuodesta saatan vaihtaa maisemaa, jos saan järjestettyä itselleni töitä eräästa toisesta maasta. Asiaan liittyy vain hirveästi käytännön järjestelyjä, mm. fyysisen omaisuuteni varastoiminen jonnekin matkani ajaksi sekä kaikenlaista byrokratiaa. Olisikohan helpointa vain myydä kaikki? No, joka tapauksessa tunnen olevani onnellinen tästä vapaudesta* joka osakseni on koitunut.


*en aio filosofoida

Siis eilen loppu kasiluokka. (Okei, siin ei oo mitään ihmeellistä...) Mutta oon kyllä tyytyväinen siihen mitä oon saavuttanut kuluneen lukuvuoden aikana. Todistuksen KA oli 9,2, vaikken jaksanut lukea YHTEENKÄÄN kokeeseen koko vuoden aikana. Lisäksi sain kaksi stipendiä: yksi tietotekniikan taitamisesta ja yksi hyvästä panostuksesta ja yrityksessä NouHätä! -kilpailussa (L-Un piirin toinen... ). Oikeesti mitä mä edes tiedän tietotekniikasta?? Koulussa on semmosiakin, jotka osais varmaan hakkeroida ja sit mä saan sen, enkä tiedä yhtään mitään... No, mut en valita. Raha kelpaa aina!

Että semmosta kuulumista mulla... Mites muiden koulut meni?

Muutama päivä sitten minäkin saatoin 8. luokan loppuun ja käteen annettiin 5. jakson todistus, jossa uusien numeroiden KA on n. 9,5. Joten tyytyväisenä tässä vietän kesälomaani. Hyvää kesää kaikille

Nyt ammattitodistus saatu, pääsykoeruuhkaa ja jopa töitä on oikeesti tullut haettua. Niin, ja muuttokin on oikeestaan saatu suoritettua onnellisesti. Kunhan vaan saisin kaiken kiireen keskellä kämpän siivottua

Tähän on kun tullut päivitettyä aikaisemmin mahdollisesta muutosta niin päivitetään sekin asia nyt sitten: muutin nyt tosiaan kaupunkiin äidin kaverin vanhaan asuntoon ja olen asunut täällä nyt noin viikon. Olen tykännyt tosi paljon ja kaikki pelot ja ennakkoluulot asiasta olivat ihan turhia. Asuinalue on tosi tosi rauhallinen ja yölläkin saa ihan rauhassa nukuttua. Asun rivitalossa ja tähän mennessä olen nähnyt tasan yhden naapurin koko viikon aikana, ei huono! XD Tykkään tosi paljon eikä ole yhtään tullut ns. koti-ikäväkään. Kaikki on tuntunut yllättävän luonnolliselta heti alusta asti, tosin se voi johtua siitä etten kuitenkaan muuttanut mihinkään tuntemattomalle paikkakunnalle. Olen kuitenkin koko ikäni pyörinyt täällä Salon alueella ettei tässä sinänsä ole mitään erityisen uutta (tosin tällä alueella missä nyt asun on ennen tullut käytyä tosi vähän). En ole oikein vielä ehtinyt tutkimaan tätä aluetta tarkemmin mutta eiköhän tässä ole aikaa.

Olen oikeasti yllättynyt siitä miten helposti täällä pääsee kulkemaan pyörällä. Poljen aamuisin töihin ja vaikka asunkin vähän syrjempänä keskustasta niin ei sinne kestä ajaa kuin 10-15 min. Kävellen menisi helposti vähintään puoli tuntia. Ihanaa kun pääsee lähtemään asioille yms. silloin kun huvittaa eikä tarvitse olla riippuvainen busseista tai toisista ihmisistä. Postipaketit pääsen hakemaan nopeasti töiden jälkeen eikä enää tarvitse lähteä polkemaan montaa kilometriä tai vaivata jotakuta antamaan kyyti postiin.

Ainoa huono puoli mikä tähän asti on ilmennyt on se, että ulko-oveni jumittuu aamuisin jos aamuaurinko paistaa ovea vasten. Ovi jotenkin paisuu tai jotain ja ulos ei meinaa päästä. Normaalisti ovi aukeaa ihan helposti, työnnät hieman ulospäin ja väännät lukkoa oikealle. Noina aamuina kun ovi päättää jumiutua, en saa edes saa väännettyä sitä lukkoa. Olen tällä viikolla jäänyt 2 kertaa lukkojen taa. Ensimmäisenä aamuna se aukesi maagisesti puolen tunnin tappelun jälkeen. Eilen tappelin melkein tunnin kunnes soitin siskon poikaystävää apuun. Noh hän sai oven auki heti ensimmäisellä yrittämällä, mut kyllä siinä habamiehelläkin tärisi käsi sitä lukkoa avatessa. Sisään sentään olen aina päässyt, että asunnon ulkopuolelle en ole jäänyt koskaan. Ja tosiaan mulla on kyllä takaovi mutta en voi lähteä sitä kautta töihin koska sitä ei saa ulkopuolelta lukkoon :/ Äidin kaveri sanoi oven olleen tuollainen jo pidemmän aikaa ja on pyytänyt kaveriaan korjaamaan sitä. Onneksi tässä on nyt pari päivää ettei tarvitse lähteä töihin. Kamalaa kun pitää toivoa ettei aamulla paista aurinko et pääsee ovesta ulos

Niin ja onneksi on liukuva työaika töissä. Jos myöhästyn voin olla pidempään tai mennä jonain toisena päivänä vähän aikaisemmin jne. Onneksi työaika on jäänyt vain 20 min miinuksen puolelle niin ei siinä mitään sen pahempaa.

Dark Ho-oH kirjoitti:Ainoa huono puoli mikä tähän asti on ilmennyt on se, että ulko-oveni jumittuu aamuisin jos aamuaurinko paistaa ovea vasten. Ovi jotenkin paisuu tai jotain ja ulos ei meinaa päästä.

Tuo turpoaminen on ihan normaalia puun elämistä, sitä esiintyy vanhoissa ovissa.

Voisihan sitä kertoillakin kuulumisiaan, eipä ole nimittäin tullut tällä forkalla pyörittyä ties kuinka pitkään aikaan...

Valmistuin lukiosta tänä keväänä, mutten hakenut jatko-opiskelupaikkaa, koska odotin pääseväni inttiin heinäkuussa (en päässyt lol, koska todella rajallinen määrä paikkoja). Olin sitten vähän että jaah, mitäköhän sitä nyt tekisi. Ei noita töitäkään heru edes kirveellä uhaten (paitsi puhelinmyyntiä ja feissarihommia, ja niihin en koske enää pitkällä tikullakaan). No, hain sitten työpajaan ja pääsin kuin pääsinkin työkokeiluun viideksi kuukaudeksi, alkaen elokuussa. Elämä siis hymyilee tällä hetkellä, koska on semipitkälle ajalle suunnitelmia.

pirkka esikypsytetty rikottu ohrasuurimo hieno hinta-laatusuhde ja parempaa voin + suolan kanssa. juhlaa wilhelm makkaran kera.
ne jotka on siinä tilanteessa varmasti ymmärtää.
vaihteeksi peruna+porkkana+kinkkusuikale+grillimaustetta+rypsiöljyä niin siitäkin tulee hyvää. keitän aina perunat ja porkkanat ennen paistamista.

Tulin kolmeksi kuukaudeksi Japaniin ja enää viikko jäljellä. Ohjelmani tiivistyy nyt aika lailla. Mutta ihan mielelläni palaan takaisin Wieniin. Ehkäpä tulen vielä joskus takaisin Tokyoon vaikkapa vuodeksikin, jos vain sopii elämäntilanteeseen.

Erehdyin tässä vähän aikaa sitten kaivamaan vanhan DSn kaapista ja avaamaan HeartGoldin ensikertaa neljään(?) vuoteen, ja sen jälkeen huomasin että uusi pokemon-onlinekin on nykyään olemassa (showdown) jota väänsin pari erää.

Tulimpa sitten vilkaisemaan että ovatko nämä foorumit vielä pystyssä, viimevisiitistä alkoikin olla jo muutama vuosi aikaa. Ilmeisesti vgc-skene on suomessa edelleen aika hiljainen sen jälkeen kun minä ja Buba vaihdoimme dota 2 ihmeelliseen maailmaan. Harmi sinänsä

Ei mulla muuta, kiva huomata että jotain tuttuja nimimerkkejä jaksaa vieläkin täällä foorumilla pyöriä.