Uskonnot

Täällä voit keskustella muiden käyttäjien kanssa aiheista, jotka eivät sovi muille alueille.
Alueen säännöt
Käyttäjät voivat tehdä äänestyksiä vain tälle alueelle.

Mikäli haluat järjestää kilpailuja, muista lukea ohjeet kilpailujen järjestämiseen täältä!

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Rayquick » 16.02.2011 17:34

Näistä uskkonnon asioista menee ihan sekaisin. Joskus uskonnontunnilla paljonpuhuttu aatami ja eeva oli siis luonut jumala? No miten ihmeessä ne apinat siis on meidän ihmisten sukulaisia? Ja kerta ne olivat niin älykkäitä että osasivat jopa puhua käärmeelle niin mitä ihmeen avaruusolioita ne kivikautiset ukkelit sitten olivat?? Ja eikös niiden kaikkien eläinten pitänyt kehittyä bakteereista eikä jumalan luomana plim siinä vaan? Mua ei kiinnosta enää mikään >:(
I'm not back... I'm just passing through.
Avatar
Rayquick
 
Viestit: 478
Liittynyt: 28.11.2010 19:31
Paikkakunta: Nivala
(: Silimitön voima! :)

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Inku » 16.02.2011 20:06

Itse revin joskus teininä hirveät stressit uskonnosta ja sen puutteesta. Ennen kouluun menoa en tiennyt uskonnoista mitään. Vanhempani ovat tapauskovaisia eikä minulle onneksi kerrottu niistä. Koulussa olikin sitten kristinusko tarjolla ainoana oikeana vaihtoehtona, ja joskus ala-asteikäisenä minulla vielä oli sellainen viaton lapsenusko päällä. Rukoilin joka ilta, että jokapäiväinen itku ja hampaidenkiristely loppuisi, mutta ei se koskaan loppunut. Tätä jatkui monta vuotta. Koin siis, ettei rukouksiini vastattu. Riparin kävin siksi kun sitä kaikki muut tuntuivat niin kovasti odottavan, mutta jonkin aikaa leirin jälkeen tulin siihen tulokseen ettei ole minun uskontoni ja päätin jättää sen sikseen.

Yläasteella sain myös tietää muistakin uskonnoista ja elämänfilosofioista, ja aloinkin ahmia niistä tietoa löytääkseni sen oman juttuni. Jokaiseen uskontoon tutustuttuani huomasin, että kaikissa niissä tuntui olevan jotain hyvää, mutta ettei yksikään myöskään sopinut minulle. Joskus minussa vielä kyti kamala pelko helvettiin joutumisesta, mikäli se nyt on olemassa, ja ahdisti vain kun olisin halunnut tietää mikä uskonto olisi se oikea jota lähteä seuraamaan. Mutta moneen vuoteen en ole enää juurikaan jaksanut välittää. Jossain vaiheessa vain iski sellainen välinpitämättömyys päälle koko asiaa kohtaan, että ompa harvinaisen typerä syy pilata mielialansa hermoilemalla asioista, joita ei voida koskaan todistaa.

En muutenkaan ymmärrä koko uskonnolla pelottelemista. Uskonhan pitäisi olla iloinen ja mieltä keventävä asia, voimavara, eikä mikään "Jos et usko tähän ja tähän jumalaan, joudut helvettiin!" Tuollainen määräily ja uhkailu tuntuu vain jotenkin niin väärältä. Eikä se minusta edes ole mikään ihmisten asia kierrellä tuomitsemassa muita ja julistamassa oman uskonsa erinomaisuutta. Vaistoni sanoo, että mikäli jotain henkiä tai jumaluuksia on olemassa, ei asia todellakaan voi olla noin. Sielun elämän jatkuminen kuoleman jälkeen olisi tietysti aivan mahtava juttu ja toivonkin että niin on, vaikken siihen pystykään uskomaan. Aion elellä täyttä elämää siten miltä itsestä oikealta tuntuu, rauhanomaisesti, perheestä huolen pitäen ja muita auttaen, ja jollei se arvon jumalille kelpaa, niin voi kyynel.
And in the darkest night, I won't give up the fight
I won't be losing hope, I hold on to what is true

Kotisivuni ~ DA-galleriani ~ Piirroksiani foorumilla
Avatar
Inku
 
Viestit: 92
Liittynyt: 01.11.2010 20:12
Paikkakunta: Oulu

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Maketsu » 17.02.2011 18:07

Aloitan seesteisellä ja rauhoittavalla lässynlää kommentilla. Fakta on se, ettei Jumalan olemassaoloa voi konkreettisesti todistaa. Fakta on myös se, ettei tiedettä ja uskontoa pidä lähteä vertaamaan. Uskonto on ihmisen psyykkisellätasolla tapahtuva ja tiede on fyysisellä. Uskonnolla on pyritty selvittämään ja löytämään vastauksia yliluonnollisiin asioihin. Tiede on löytänyt vastaukset näihin. Uskovilta tai uskontoa puolustavilta on lapsellista lähteä väittämään tiedettä vastaan, sillä tiede on ratkaissut paljon niitä arvoituksia, joihin uskonnot aina vain yrittävät vastata. Tieteen puoltajilta taas on lapsellista lähteä väittämään, että uskonto on humpuukia, turhaa ja ettei sitä tarvita. Kristinuskossa Raamatun ovat kirjoittaneet ihmiset ja sen oppeja voi kritisoida, mutta se, että Raamattu on kirjoitettu ihmisen toimesta, ei tee olemattomaksi sitä vaihtoehtoa, että Jumala voi olla olemassa. Jos Jumala on olemassa niin hänen ei tarvitse antaa mitään vihjeitä ihmiselle siitä eikä hän varmasti ole sellaisia juuri jättänytkään. Niin pitkään, kuin tiede ei pysty kertomaan, onko kuoleman jälkeen elämää, niin niin pitkään ei tiede voi myöskään todistaa Jumalan olevan vain satua.

Ja sitten lisää turhanpäiväistä jaarittelua ihan kuin mulla olisi jotain oikeasti järkevää sanottavaa.

Alkuräjähdysteoria, suhteellisuusteoria ja evoluutioteoria. Siinä muutamia tieteen kulmakiviä, ne ovat nimensäkin mukaan vain teorioita, eivät siis 100 % faktaa. Kaikki nuo teoriat toimivat hyvin tietyissä rajoissa, mutta alkavat rakoilla mitä pidemmälle ja tarkemmin niitä tutkii. Mikä sai maailmankaikkeuden laajenemaan, entä voiko valonnopeutta ylittää tai miksi evoluutiossa on tietyissä kohdin outoja hyppäyksiä (laji kehittynyt huomattavasti yhtä äkkiä)? Tieteessäkin riittää aukkoja. Raamattu ei ole siis tarkoitettu tiedekirjaksi, kuten olemme aiemmin todenneet. Mutta ei se Raamattukaan ole ihan looginen ja täyttä faktaa. Kummallisuudet alkavat heti alusta, miksi Raamatun alussa on kaksi eri luomiskertomusta, jotka poikkeavat toisistaan? Lisäksi ainakin kolmella eri evankelistilla on oma versio siitä mitä ristillä tapahtui Jeesuksen kuolessa. Kristinusko perustuu Raamattuun, mutta kristinuskon ohjenuoran sanotaan olevan vain uusi testamentti (Raamatun loppuosa). Raamatun alku eli vanha testamentti on kohdistettu juutalaisille (Israelin kansalle), kun eihän se oikein muusta edes kerro. Tosin kristinuskossa ovat kuuluisat 10 käskyä, jotka mainitaan vanhassa testamentissa ja Mooses kohdistaa ne Israelin kansalle näin:
5.Moos. 5:1:
"Kuulkaa, israelilaiset, ne lain käskyt ja säädökset, jotka minä teille tänään julistan. Painakaa ne mieleenne ja eläkää tarkoin niiden mukaan."
Eli miksi kristityt noudattavat käskyjä, jotka eivät ole kohdistettu heille? Kun Jeesus eli, niin eipä hänellä ollut muuta Raamattua, kuin vanha testamentti, johon viitata jutuissaan. Uusi testamentti koottiin vasta Jeesuksen jälkeen. Kristinusko poimii siis vain tarkasti valitut osat Raamatusta ja haluaa pysyä kaukana niistä Raamatun osista, jotka eivät niin kestä päivän valoa. Kristinusko näin ollen valitsee Raamatun parhaimmat palat. Tämä seikka horjuttaa Raamatun ja kristinuskon uskottavuutta. Kaiken lisäksi Raamattu on koottu vuosisatojen saatossa sekä uudelleen kirjoitettu ja käännetty moneen kertaan. Raamattuun ei myöskään ole otettu ihan mitä vain kirjoituksia. Silloiset virkamiehet halusivat Raamatusta tietynlaisen. Sen vuoksi mm. Demiurgi ja Aatamin ilmestykset eivät ole "sopineet" mukaan. Kuinkahan paljon Raamatussa on enää jäljellä sitä oikeaa Jumalan sanomaa. Taitaa suurin osa jo olla muuttunut disinformaatioksi kaikkien eri vaiheiden vuoksi.

Uskonnon ja tieteen pitäisi tajuta sulautua yhteen, näin meillä saattaisikin olla 100 % totuus - tiedeuskonto. Kummatkin täydentävät toisiaan. Mutta tällainen ajattelumalli voi olla joillekin vaikea hyväksyä. Koska joillekin tiede ja uskonto ovat niin eri jutut, että vanhoja ajattelumalleja on vaikea murtaa.

Mewstor kirjoitti:Jos ja kun tämän ketjun lukotan, se ei tule kenenkään pyyynnöstä, vaan minä päätän kun olen nähnyt tarpeeksi, asettumatta itse kummankaan puolelle.

Heil herra iso herra!
Hatter Gonna Hat
Avatar
Maketsu
 
Viestit: 313
Liittynyt: 01.11.2010 08:37
Paikkakunta: #pkmn.fi

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Pokenikke » 10.06.2011 00:52

Tbh, Raamattu voi olla jonkun 8v kersan jolla oli tylsää kuumana päivänä aavikolla risumajassa kirjoittama? ei sitä kukaan voi tietää, onko raamatun tehnyt jotkut randomprofeetat tjsp ihmiset. itse en usko jumalaan, ennemmin tieteeseen.
"Älä maksa vedestä, pelaa Pokémonia."

"tosi hyvä sanoo tyhmäks, kun oon nuorempi. hommaa muija" Justice scopez 15.9.11
Avatar
Pokenikke
 
Viestit: 600
Liittynyt: 27.11.2010 11:39
Paikkakunta: Kokkola

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Flyffel » 10.06.2011 01:02

Pokenikke kirjoitti:Tbh, Raamattu voi olla jonkun 8v kersan jolla oli tylsää kuumana päivänä aavikolla risumajassa kirjoittama? ei sitä kukaan voi tietää, onko raamatun tehnyt jotkut randomprofeetat tjsp ihmiset. itse en usko jumalaan, ennemmin tieteeseen.

Kyllä tämä Jeesus-henkilö, joka tuomittiin kuolemaan on joka tapauksessa ollut olemassa. Siitä on jotain mainintoja myös sen aikaisilta neutraaleilta tahoilta tjsp. Kysymys on siitä, uskooko Jeesuksen oikeasti olevan "Jumalan poika" vai vain huijari.
Avatar
Flyffel
 
Viestit: 4298
Liittynyt: 31.08.2010 23:41

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Master Entei » 10.06.2011 01:26

Pokenikke kirjoitti:Tbh, Raamattu voi olla jonkun 8v kersan jolla oli tylsää kuumana päivänä aavikolla risumajassa kirjoittama? ei sitä kukaan voi tietää, onko raamatun tehnyt jotkut randomprofeetat tjsp ihmiset. itse en usko jumalaan, ennemmin tieteeseen.

Tiede on todistanut, että Raamatun eri osat ovat oppineet kirjoittaneet hieman (n 50-300 vuotta?) Jeesuksen kuoleman jälkeen. Problem?
Avatar
Master Entei
 
Viestit: 509
Liittynyt: 01.11.2010 11:27
Paikkakunta: Turku

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Aznael » 11.06.2011 11:23

Tieteen ja uskonnon ero, jos sitä haluaa miettiä, on, että tieteessä otetaan teoria, jota tutkitaan, jos teoria on väärä, se heitetään romukoppaan. Uskonnossa taas Raamattu tai muu pyhä teksti. Sitä tutkitaan, eikä sitä heitetä pois missään nimessä. Kun tieteellistä teoriaa tutkii, löytyy uusia tutkittavia teorioita. Ja kuten Gandhi sanoo: "Tietämyksemme on kuin ilmapallo; sen kasvaessa kasvaa myös tietämättömyys sen sisällä."
Aznael
 
Viestit: 8
Liittynyt: 15.04.2011 09:52

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Luca » 14.06.2011 14:56

Argatni kirjoitti:
Rayquick kirjoitti:? No miten ihmeessä ne apinat siis on meidän ihmisten sukulaisia?

No miten sitten apinasta kehittyi "ihminen" tai pikemmin "yliälyllinen" olento? Jep ympäristö sen muokkasi, mutta miksi ympäristö edes muokkaa yhtään mitään. No näin sanoo tiede, joka ei selitä mistä tyhjästä nämä bakteeri-pöpöt syntyivät ja miten yhtäkkiö ne ilmaantui tuonne avaruuteen, josta sitten painuivat palavalle tulivuoripallolle, jonne sitten myöhemmin ilmestyi vettä ja alkoi yhteyttäminen. Tässä vaiheessa voin sanoa, että ihmistä vielä lasketaan apinaksi, mutta liika-älyllä ja moraalitajulla hän ei kyllä myönnä olevansa apina se on siis sama, ettei se vielä tiedä mitä myöntää todeksi ja ei-todeksi (se vaan että on totta tai tarua "Ja minun teorian pitää olla aina oikein", sanoo ihminen kun miettii, mitä näkee ja sen fysiikalla laskee). Sama pätee myös eläimissä.


Facepalm tälle. On tainnut unohtua lukion biologia, jos edes olet lukiota käynyt. Ja kyllä, tiede selittää ''mistä tyhjästä nämä bakteeri-pöpöt syntyivät ja miten yhtäkkiö ne ilmaantui tuonne avaruuteen, josta sitten painuivat palavalle tulivuoripallolle''. Bakteerit syntyivät erilaisista kemiallisista yhdisteistä ihan täällä maapallolla. Vaikka maapallolla oli tuolloin vain elottomia aineita niistä kehittyi elollisia yhdisteitä, ensin jotain proteiinien palasia ja jotain ja lopulta syntyivät nämä bakteerit ja siitä elämänmuodot ovat kehittyneet eteenpäin. Tämän todistivat pari tiedemiestä eräällä kokeella 1950-luvulla. Ja erilaisten kemiallisten reaktioiden myötä on maapallolle tullut vettä ja olosuhteet muuttuneet elämälle suotuisammiksi.

Tässä linkki kokeeseen josta kerroin. Kokeessa jäljiteltiin maan olosuhteita miljardeja vuosia sitten. Kokeen alussa oli pelkästään epäorgaanisia eli elottomia aineita, mutta kokeen lopussa huomattiin että epäogaanisista aineista oli sopivissa olosuhteissa kehittynyt orgaanisia yhdisteitä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ureyn%E2%80%93Millerin_koe

En osaa tätä hienoin tieteellisin termein selittää mutta jotenkin :P. Kannattaa aina ensin ottaa asioista selvää eikä esittää mutu-tuntumalla ''totuuksia''.
*örvelö*
Friend codeja
Spoiler:
Diamond Friend Code 5071 1708 9544
SS FC 1033 9524 7555
Black FC 4341 1671 3747
Avatar
Luca
 
Viestit: 257
Liittynyt: 05.11.2010 20:48

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Kysyjä » 14.06.2011 17:01

Nyt kun Argatni puuttuu ja kaikki muut ovat tieteen kannalla, onko tämä keskustelu päätetty? Jumalaa ei ole olemassa koska sen/hänen olemassaoloa ei voida todistaa. Myöskin kaikki uskonasiat/raamatusta löydetyt tarut ym. ovat epäuskottavia, sillä heti kun tiede keksii niihin loogisen selityksen, asia ei enää kuulu uskontoon. Tällä tavalla tiede ottaa kokoajan paloja uskonnosta kunnes uskonto=tiede.
Jos joku alkaa mussuttaa siitä kuinka jotkut ihmiset tarvivat uskontoa, enpä ole kuullut ihmisestä joka olisi kuollut uskonnon puutteeseen.
Ei niin aktiivinen
Avatar
Kysyjä
 
Viestit: 595
Liittynyt: 01.11.2010 16:06

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Master Entei » 14.06.2011 18:28

Kysyjä kirjoitti:Jos joku alkaa mussuttaa siitä kuinka jotkut ihmiset tarvivat uskontoa, enpä ole kuullut ihmisestä joka olisi kuollut uskonnon puutteeseen.

Jotkut saavat tosin voimaa uskonnosta. Hyvänä esimerkkinä tästä omaisen kuolema: kun uskoo mummun menevän taivaaseen, ei kuolema vaikuta niin kamalalta, kuin jos ei ole mitään hajua, mitä kuoleman jälkeen on. Uskoon tuleminen on myös heti vihaisen vaimon jälkeen voimakkain rikolliskierteen katkaisija.

Itse näen uskonnot vielä jonkin aikaa tarpeellisina. Vähitellen niistä alkaa kuitenkin olemaan vain haittaa, kun ihmisen ymmärrys ympäristöstään lisääntyy. Sen jälkeen ne vain asettavat turhia, muuten käsittämättöjä rajoja (kts homot, naisten oikeudet) ja antavat helpon pohjan ihmisten huijaamiselle, oli kyse sitten maailmanlopusta tai terroristien värväämisestä.
Avatar
Master Entei
 
Viestit: 509
Liittynyt: 01.11.2010 11:27
Paikkakunta: Turku

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja NekoHennuli » 15.06.2011 19:08

Spoiler:
Kuva

Spoiler:
Kuva

Nuopa summaa suht hyvin oman mielipiteeni uskonnoista (KAIKISTA!) yleisesti. Pitäkää kivaa keskenänne, älkää kertoko siitä minulle, tai kuuluu hipsutahoi.
Meow!
Avatar
NekoHennuli
 
Viestit: 283
Liittynyt: 22.03.2011 19:55
Paikkakunta: Ljusdal

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Isilmírë » 07.07.2011 13:53

Mietin hetken, uskallanko edes kommentoida aihetta, mutta rohkaisin lopulta mieleni. Minun mielestäni uskonnot ovat äärimmäisen mielenkiintoinen ilmiö, ja surisin ainakin vähän, jos ne kaikki maailmasta katoaisivat. Arvostan erityisesti kaikkea sitä silmänruokaa, minkä tuottamiseen eri uskonnot eri aikoina ovat ihmisiä innostaneet (temppelit, jumalankuvat, koristellut pyhät kirjat jne.), samoin uskonnollista musiikkia, josta ortodoksikristillinen kuorolaulu on erityisen lähellä sydäntäni.

Omaa uskonnollista asennettani en osaa aivan tarkasti määritellä, mutta lähinnä kyseessä lienee agnostinen unitaariuniversalismi. Agnostismihan tarkoittaa kirjaimellisesti ei-tietämistä, unitarismi puolestaan uskoa jumaluuden ykseyteen, universalismi taas uskoa kaikkia koskevaan "pelastukseen". Toisin sanottuna uskon siihen, että jonkinlainen jumaluus tai vastaava korkeampi tietoisuus voi olla olemassa, mutta uskon myös, että jos sellainen on, se menee niin paljon yli ihmisen ymmärryksen, ettei sitä voi ihmiskielin tai kirjaimin kuvailla, kun ihmisaivotkaan eivät sitä käsitä. Vähän kuin Esko Valtaojan vertaus omenakempistä ja ihmisestä kirjassa Kotona maailmankaikkeudessa. Mutta jos, jos jumaluus, korkeampi tietoisuus tms. on olemassa kaiken tämän muun olevaisen takana, en usko sen olevan sellainen inhimillisen alhainen niuho ja ihmisten ajatusten, seksielämän ja muiden yksityisasioiden kyylääjä kuin mm. Raamattu ja erinäiset uskonnolliset piirit antavat ymmärtää, saati sellainen murhanhimoinen psykopaatti josta vanha testamentti kertoo. Ja muistutan, että tässä on kyse puhtaasti minun uskostani. Ihmissieluja (tai keskiaikaisessa kristinuskossa ihan ruumiillisessa hahmossa olevia ihmisiä, Viimeisen tuomion tullessahan kaikkien oli määrä nousta haudoistaan elävissä kehoissa) kadotukseen/Helvettiin/johonkin muuhun epämiellyttävään paikkaan väärästä käytöksestä rangaistuksena nakkeleva vihainen mies ei vain kerta kaikkiaan mahdu minun järkeeni, saati käsitykseeni rakastavasta isästä. Unitarismi taas astuu kuvaan siinä, että jos jonkinalinen jumaluus tms. on olemassa, en edellä mainittuun agnostismiin pohjautuen jaksa uskoa minkään olemassaolevan uskonnon omistavan häneen monopolia. Pikemminkin ne kaikki ovat siinä tapauksessa ihmisälyn erilaisia sameita heijastuksia ja selitysyrityksiä yhdestä ja samasta asiasta.

Nyrkkisääntönä voisi kuitenkin sanoa, että minun ajattelussani empiirisen tutkimuksen tulokset menevät aina uskonnollisten pohdiskelujen edelle. Jos tutkitut faktat osoittavat jonkin tieteellisen teorian paikkansapitävyyden todennäköiseksi, uskontokuntien kyseisen teorian kanssa ristiriidassa olevat traditionaaliset näkemykset ovat mielestäni yhtä tyhjän kanssa. Ja tutkimuksen edistyessä ne näyttävät olevan sitä yhä enenevässä määrin. Ymmärrän kyllä, jos joku haluaa säilyttää oman uskonsa ja sen luoman turvallisuudentunteen ja siksi kieltää uskomustensa kanssa riitelevät tutkimustulokset. Jotenkin surullista sellainen päänsä puskaan työntäminen mielestäni kuitenkin on. Mitä tulee vaatimukseen, että tieteen pitäisi todistaa jumaluuden tms. (usein nimenomaan kristillisen Jumalan) olemassolemattaomuus ennen kuin tietyt uskovaiset suostuvat antamaan piiruakaan periksi mistään doktriineistaan, se on mielestäni roskaa. Kuten tässäkin ketjussa on jo muistutettu, todistustaakka kuuluu sille, joka väittää jotakin olevan olemassa. Jos jokin on olemassa, sitä pitäisi pystyä jollain tavoin, vaikka vain kiertoteitse, myös havainnoimaan. Olemassaolemattomuutta taas ei voi havainnoida. Toki voidaan sanoa, että tässä tai siellä ei tällöin tai silloin näkynyt merkkiäkään siitä tai tästä asiasta, mutta ei se todista, etteikö kyseistä asiaa voisi olla jossain muualla. Jumaluuden olemassaolemattomuuden todistaminen on sama kuin yrittäisi todistaa vaikkapa kotitonttujen, ufojen tai menninkäisten olemassaolemattomuutta. Tai vaikka sen mämpin, jonka isäni uskotteli asuvan kylpyammeen alla, kun olin pieni, tai sen drakulan, jonka pihan pojat väittivät asuvan lapsuudenkotini pihalla olleen ison kiven alla. En minä niitä koskaan nähnyt, mutta ei se todista, etteikö niitä olisi voinut olla olemassa. Minulla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta tai järjellistä syytä uskoa mämppiin tai drakulaan ennen kuin niillä pelottelevat ihmiset todistavat minulle, että ne todella ovat olemassa. Sama juttu jumaluuden kanssa. Toki jokainen saa vapaasti uskoa mihin haluaa, Jumalaan tai mihin vain. Samaa uskoa ei kuitenkaan pidä vaatia muilta, jos ei voi todistaa oman uskonsa paikkansapitävyyttä, eikä mysökään lähteä siitä, että muut ihmiset hahmottavat maailman samoista uskonnollisista lähtökohdista tai ovat edes kiinnostuneita kuulemaan niistä.

Se miten olen tälle kannalle päätynyt on ollut pitkä prosessi. Olin lapsena lähinnä taikauskoinen - kristinuskokin taipuu helposti taikauskon puolelle jopa aikuisen mielessä, saati sitten lapsen - mutta ripari toi tullessaan varsin ahdasmielisen ja ylhäältä annetun kristillisyyden vaiheen, joka vähitellen kyllä laimeten kesti muutaman vuoden. Uskonnollisaiheiset keskustelut eri ihmisten kanssa, erilaisiin kristinuskon suuntauksiin ja muihin uskontoihin tutustuminen ja ylipäätään eläminen ja maailman havainnoiminen tekivät kuitenkin uskomisen aina vain vaikeammaksi, ja lopulta jossain parinkymmenen ikävuoden korvilla totesin, että joko lakkaan ajattelemasta tai sitten lakkaan uskomasta. Siitä lähtien olen ollut enemmän tai vähemmän agnostikko, mutta kiinnostustani uskontoihin ja ihmisten tarpeeseen ja atipumukseen uskoa en ole kadottanut missään vaiheessa. Niinpä yliopistollakin luin sivuaineina uskontotiedettä ja folkloristiikkaa, jotka paitsi antoivat paljon uutta tietoa ja ajattelun aihetta myös ruokkivat entisestään näkemystäni siitä, ettei uskonasioista voi sanoa mitään varmaa. Ja ettei niistä oikeastaan tarvitsekaan sanoa mitään varmaa, koska hyvän elämän voi rakentaa vallan mainiosti ihan ilman yliluonnollisia ulottuvuuksia.

Nykyään taidan olla hiljalleen kasvamassa (tai kristillisestä näkökulmasta katsottuna luisumassa ;)) kohti ateismia. Ainakin uskon kuolemattomaan sieluun olen pitkälti menettänyt (sääli sinänsä, se on aika lohdullinen uskomus), ja mahdollinen jumaluuskin pystynee huolehtimaan itse itsestään ilman mitään toimia minun puoleltani. Toki säilytän uskon siihen mahdollisuuteen, että kuoleman jälkeen edessä saattaa olla yllätys, jopa epämiellyttävä sellainen. Se mahdollisuuden todennäköisyys on kuitenkin niin pieni, etten jaksa kantaa siitä huolta.
Då flög en vind från havet in med lockande musik,
en mumrik spelar på sin flöjt i sömnig sommarvik
Isilmírë
 
Viestit: 5
Liittynyt: 04.07.2011 13:37

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja SiaBBo » 14.07.2011 18:38

Kysyjä kirjoitti:Nyt kun Argatni puuttuu ja kaikki muut ovat tieteen kannalla, onko tämä keskustelu päätetty? Jumalaa ei ole olemassa koska sen/hänen olemassaoloa ei voida todistaa.


Huonoin argumentti ikinä, oikeesti.
ざわ・・・ ざわ・・・ ざわ・・・
Avatar
SiaBBo
 
Viestit: 794
Liittynyt: 01.11.2010 01:04

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Wemps » 14.07.2011 20:09

SiaBBo kirjoitti:
Kysyjä kirjoitti:Nyt kun Argatni puuttuu ja kaikki muut ovat tieteen kannalla, onko tämä keskustelu päätetty? Jumalaa ei ole olemassa koska sen/hänen olemassaoloa ei voida todistaa.


Huonoin argumentti ikinä, oikeesti.

Komppaan.
Douglas Adamsia mukaillen: "Mihin uskoa tarvittaisiin jos kaikesta löytyisi todisteet?"
"Jos ei tiedä mitä eläytyminen tarkoittaa niin pitää ainakin väännellä naamaansa ja huitoa käsiä niin tulee hiukan taiteellista vaikutelmaa" - Rölli
Avatar
Wemps
 
Viestit: 679
Liittynyt: 01.11.2010 01:02
(: Kohti uusia tuulia.

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Hero » 15.07.2011 10:12

Uskonnoista tuli mieleen:
http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-14135523

Itsehän kuulun kirkkoon. :3
Kuva
Avatar
Hero
 
Viestit: 1678
Liittynyt: 01.11.2010 01:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Faith » 15.07.2011 10:49

Pakko ottaa osaa keskusteluun, koska tämä aihee kiehtoo minua lähes päivittäin~


Siitä uskonnosta, jota koulussa opetetaan, en oikein perusta hölkäsen pöläystä, tästä kristinuskosta siis. Minua inhottaa ajatus, että olisi olemassa joku täysin virheetön olento, joka ei koskaan tee mitään väärää ja on kaikkivaltias, jotenkin ylihyvä ja täydellinen. En ole koskaan pitänyt tästä missään uskonnossa, enkä tule koskaan pitämään. Liioin en myöskään ole pitänyt ihmisten luokittelusta, että tietyt päätyvät alakerran pataan kiehumaan ja toiset paratiisiin rypäleitä syömään. Olen aina ollut sitä mieltä, että kuollessaan ihminen joko lakkaa olemasta, tai sitten alkaa jokin kokonaan uusi seikkailu. Mutta se että jotain pahaa tapahtuisi, siihen en usko, oli ihminen sitten millainen terroristi tai pahantekijä.

Itse uskon siihen, että kaikella elävällä on sielu, myös puilla ja kasveilla. Uskon myös siihen, että esineillä joilla on esimerkiksi eläimen tai ihmisen muoto, voi olla sielu ja että ne kertovat omaa tarinaansa. Pienestä asti on tuntunut siltä, että kun tulee omaan huoneeseen ja näkee pehmolelut sängyllä, on saattanut jotkin isommat kekkerit keskeytyä. Tavallaan kaikki mitä ihminen on omin käsin muovannut ja käsin tehnyt, tuntuu minulle elävältä, siinä on osa sitä tehneen ihmisen sielua.

Tämä on tietenkin vain osa siitä mihin uskon. Edellämainittuun lisäten nimittäin uskon, että jokaiseen elävään olentoon on Jumala tavallaan asettanut osan itseään, että Jumala elää meissä jokaisessa.

Millaiseen Jumalaan sitten uskon? En sellaiseen josta Raamattu opettaa. Itselleni Jumala on enemmänkin eräänlainen elämänohjaaja. Rukoilen joskus ja olen huomannut, että tiettyihin asioihin, kuten vaikka avunpyytöihin Jumala tuntuu vastaavan nopeammin, kuin vaikka neuvonpyyntöihin. Tämän vuoksi minusta onkin tuntunut, että ehkä tämä Jumala haluaa meidän oppivan ja oivaltavan joitain asioita itse. Hän voi auttaa kiperimmissä tilanteissa tuomalla lohtua, mutta jotkut asiat hän tahtoo meidän itse oppivan ja näkevän.

Uskon tietyllä tapaa myös sielunvaellukseen ja siihen, että ihminen voisi syntyä uudelleen. Tähänkään en tosin usko siten, että teot määrittäisivät syntyykö muurahaisena vai ihmisenä, vaan se on täysin sattumanvaraista. Koska uskon siellunvaellukseen, toivon kuitenkin että ruumiini poltetaan sitten joskus ja että tuhkani ripotellaan tuuleen jossain kauniissa paikassa. Koen rituaalin jotenkin vapauttavana.

En tiedä uskooko kukaan täältä näihin samoihin asioihin, mutta tällaisessa "uskossa" minä itse elän. Rukoilen joskus harvoin, enkä silloinkaan noudata perinteistä "rakas taivaanisä..." menetelmää, vaan enemmänkin puhun vapaamuotoisesti Jumalalle. Käytän ristinmerkkiä ja piirrän sen rinnalleni rukouksen päättyessä, se lienee varmaan ainoa asia joka kertoo kristinuskosta.

Itse en perusta näistä niin sanotuista hihhuliuskovaisista, jotka korostavat sitä että uskominen Jumalaan pelastaa kaikelta. Tällaiset henkilöt ovat minusta oikeasti päästään sekaisin, anteeksi nyt. Raamattu on minusta ihan mielenkiintoinen kirja, mutta tarjoaa todella ahdasmielisiä näkemyksiä. On siellä paljon hyvääkin, esimerkiksi "kunnioita vanhempiasi" ja niin edelleen, ihan fiksusti sanottu, mutta suurin osa koko opuksesta on minusta silkkaa huuhaata. Minusta on täysin järjetön ajatus, että vaikka mitä pahaa ihminen olisikaan tehnyt elämänsä aikana, hän päätyy paratiiisiin jos vain uskoo Jumalaan. Tai päinvastoin, vaikka olisi todella hyvä ihminen, mutta ei usko Jumalaan, niin huonostihan siinä käy. Mainitsinkin jo alussa, että en usko siihen, että KELLEKÄÄN tapahtuu mitään pahaa kuoleman jälkeen.

Toki näitä juttuja, jotka ovat minusta huuhaata, löytyy paljon muistakin uskonnoista, kristinusko ei todellakaan ole ainoa. Uskon siihen, mistä moni täällä jo onkin sanonut, että uskonnot ovat varmasti kehittyneet tuomaan voimaa ja turvaa ihmisille. Joillekin ne antavat suuntaa elämälle ja maailmassa vielä tänäkin päivänä todella moni elää hyvin paljon Raamatun tai Koraanin tai muun vastaavan mukaan niin paljon kuin sallittua.

Kaikki eivät kuitenkaan ole hihhuliuskovaisia ja jos joku sanoo uskovansa, ei mielestäni pitäisi heti tuomita tätä ihmistä hihhuliksi.
Löydä Faith!
Twitter | Blogger | deviantART | tumblr

"Embrace your dreams. If you want to be a hero, you need to have dreams. And honour." -Angeal Hewley
"Nyt ei auta kuin pitää hymy huulilla ja puuteri poskilla!" -Harley

avatarista kiitos Herolle ♥
Avatar
Faith
 
Viestit: 382
Liittynyt: 23.03.2011 14:33
Paikkakunta: Espoo

Re: Uskonnot

ViestiKirjoittaja Xx_Justice_Scopez_xX » 24.07.2011 14:43

mun luokal on yks uskovaine poika jota kaikki dissaa aina just sen takia ja ku se on vähä läskiki. ite dissasin kans enne sitä mut lähiaikoin oon tajunnu et jokasen oma asia uskooks johonki henkii tai sellasee, ite en koskaa oo uskonu enkä aiokaa. kirkossa ei oo mitää tekemist, siks lähenki aina sielt ku porukat jeesustelee ja meen vaa puistoo kamujen kaa. ei vaa oo mun juttu
Avatar
Xx_Justice_Scopez_xX
 
Viestit: 13
Liittynyt: 23.07.2011 23:34
Paikkakunta: miami florida

Edellinen

Paluu Muu Keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 54 vierailijaa

cron